Tietoa mainostajalle ›

Monthly Archives: tammikuu 2012

Sisko syksyllä.

0

Outo minttu. Niin, ne peltikaapit sai sitä maalia pintaan. Ja sitten se puulaatikko. Lastenhuone näyttää ehkä nyt vähän kivemmalta. Onneksi järkeni kekkasi sen maalailun!
Tänään ostin kaksi pöytää kirpputorilta. Ne pitäisi maalata seuraavaksi. Jännäilen saanko niihin maalia edes tarttumaan. En kyllä pidä kauheasti maalailusta. Niin aikaa vievää. Mutta kun tulos on nui paljo kivampi kuin vanhus, niin pakkohan se on maalailla!

0

avedon

Sain anopilta joululahjaksi Annie Leibovitzin a Photographer´s life. Palautin sen. Löytyi jo hyllystä. Tilalle otin Richard Avedonin jättimäisen opuksen. Viimeisin ruutu on koulussa tehty. Saimme tehtäväksi kopioida jonkin tunnetun kuvaajan tyyliä. Sitten saimme otsikon ”parempi elämä” ja näistä kolmesta ohjeesta piti tehdä mainos pöllityllä logolla.
Valitsin Avedonin potrettisarjan, logoni oli ”syöpäjärjestöt”. Avedon on itse tässä oikealla, omakuva.

Avedon kuvasi jumalattoman kauan ja muistan tehdessäni esitelmää hänestä, että hän kuvasi ihan viimeiseen asti. Poistui keskuudestamme todella iäkkäänä. Suosittelen tutustumaan häneen (/hänen töihinsä) ihan vaikka googlen kuvahaun kautta!

0

Uutena vuotena olimme meillä. Lapselliset tyypit kokoontui. Olimme muuttaneet kaksi päivää aiemmin ja olin tehnyt hommia yötäpäivää. Aika paljon oli vielä kesken, mutta väliäkös tuolla!
Kahdeksalta olimme jo sitä mieltä, että nämä olivat rankimmat uudenvuoden pileet missä kukaan oli koskaan ollut. Niin paljon kyyneliä, draamaa, sekoilua, kaatuilua, räkätystä, välien selvittelyä jne.
Tea ja Ivana jäivät yöksi. Kaaduimme koko kööri petiin yhden jälkeen ja nousimme aamulla varhain. Laitoin brunssipöydän kasaan ja jengi saapui aamulla uudestaan meille. Ihanan yllätyksen toi turkulaiset. He suuntasivat Helsingistä ensin meille, siis ennen kotimatkaa. Lauran kööriä oli mukava nähdä ja he toivat mukanaan makoisia juustoja ja shampanjaa.

En ole koskaan välittänyt uudesta vuodesta. Siis sen rämäpäisestä juhlinnasta. Tomin ja Liisan kanssa ollaankin oltu jo monta uuttavuotta. Uumoilimme kaikki siinä lapsikaaoksessa, että ENSI VUONNA OLLAAN NIIIIIN NAAMAT! Mutta luulen, ettei siltikään hotsita. Raketit ikkunasta ja vuoden vaihtuminen lapsia suukotellen on aika jees.

Kun talo tyhjeni viiden aikaan illalla, aloin stressata kotiasioita. Erittäin hyvä siis, että olimme ihmisten seurassa uudenvuoden. Sai olla hetken päänsä kanssa rauhassa.

0
1 2 3 10