Tietoa mainostajalle ›

Monthly Archives: maaliskuu 2012

Jeesuksellakin oli

Tänään tuli kysymys jota en odottanut ruokapöytääni.

Äiti, kuka on Jeesus?

Luulin kuulleeni ensin väärin, mutta yhdistin sitten tämän päiväisen tarhan Pääsiäiskirkon tähän kysymykseen.

Me ei kuuluta kirkkoon, eikä palvota ketään tai mitään muuta kuin toisiamme. Pojat saavat tehdä mitä lystäävät ja olen päättänyt, että lapsen on hyvä mennä kirkkoon ja kokea se, eikä kökkiä tarhalla itekseen sillä välin.

Vastasin Jeesus kysymykseen kuten kuka tahansa kuusivuotiaalle. Hän on ihminen joka kuuluu kristinuskoon. Koska Leevi kysyi nauraen ja asiasta vitsaillen, en aloittanut paasausta elämästä ja kuolemasta. Totesin, että tulet miettimään näitä asioita sitten isompana. Jeesus ei ole meillä läsnä, mutta saat tehdä isompana omat päätökset. Olen superonnellinen, että lapseni pääsevät elämänkatsomustunneille. Koin uskontotunnit lapsena paasauksena ja tuputtamisena. En pitänyt niistä, olisin mielummin kuunnellut kaikista uskonnoista laajasti. Näkökulmani oli varsin suppea, sen vain tiesin, etten lämmennyt Jeesukselle.

Kun mummovainaa käski minut kenties noin nelivuotiaana kammariin sängyn viereen polvilleen ja alkoi lempeästi lausua kädet ristissä ”levolle laske Luojani..” tuijotin häntä hämmentyneenä. Meni todella pitkään ennenkuin ymmärsin ensinnäkin sanat ”levolle laske” ja kuka Luoja? Koin jo silloin, että Jeesus ei ole mun juttu.

Kuitenkin haluan IHAN OIKEASTI, että lapset saa päättää mihin uskoo ja yritän vastata kysymyksiin asiallisesti. Tänäänkin sen tein, mutta loppuun oli aivan pakko heittää..

Jos joku joskus sanoo sulle, että sulla on tyttöjen tukka. Ni sano sille, että Jeesuksellakin oli.

Uskonen siihen, että huumori on paras uskonto ja suppea elämänkatsomus säälittävää.

0

hikipallerot aamulla

0

Pöytä. Koulupöytä, liki puolitoista vuotta etukäteen. Pöydän hankkiminen on aiheellista koska tuo tahtoo leikkiä pöydällä. En hirveästi pidä siitä, että legoja on keittiönpöytä täynnä. Ei siitä pidä lapsikaan kun ne joutuu keräämään siitä aina pois. Toki me saimme taas noottia neuvolassa kun ei osata kirjoittaa ja piirtää kaikki kuvioita perässä joten niitäkin voisi treenata pöydällä (yeah right..)

Budjettia ei ole, kirppareita en jaksaisi kierrellä koska jos sellainen löytyy, se vaatii vähintään maalausta ja ei nyt huvittais. En ole kauhean hyvä siinä kun hutiloin.
Löysinkin tuo pöydän Ikeasta, 69e. ”Just hyvä tämmöne väliaikanen”. Kun rahat loppuu, alan ostaa väliaikaista. Kun sitten vierailin kuukausia sitten Ikeassa, etsin silmilläni pöytää ja kävin kurkkaamassa sitä. Kaamea romu. Mielummin tuunaan kuin ostan tuollaista kökköä. Malli olisi ollut ihan mukava, ajaton. Nyt pitäisi keksiä jotain muuta. Saataisiin olkkarista pöytäkone sinne piiloon ja alkaisi olkkarin toinenkin seinä vihdoin saada järkevää muotoa.

Tuleva pöytä vaikuttaa siis moneen asiaan. Hirrrmu suuria asioita jälleen. Sori.

0

Pikku tirppu tänä aamuna.

0
1 2 3 9