Tietoa mainostajalle ›

Monthly Archives: heinäkuu 2012

Kroatia

Puhelimen kätköistä löytyi annos Kroatiaa. Parin viikon päästä pitäisi lähteä taas reissuun, onkin jo sen aika. Hihi. 
Arki alkaa maanantaina. Kesä meni nopeasti, niinkuin aina. Odotan valtavasti syksyä. Olen syysihminen ja elän edelleen kuin kouluvuosina. Syksy meinaa uuden alkua (vaikkakaan kalenterini ei enää noudata syksystä-kesään linjaa). Näppini syyhyää laatikoita siivoamaan, puhdistaudun syksyllä parhaiten. Haluan järkkäillä ja käydä tavaroita läpi. 
Lasten kanssa on kiva olla kotona, mutta kun samalla tekee töitä on syksyn alku jollain asteella helpotus. Meillä on ideaalitilanne kun kekarat viipyvät päiväkodissa suht lyhyitä päiviä ja vajaita viikkoja. Nyt kuitenkin päiviä joudutaan lisäämään. Äitini tosin sanoi, että eikös se olisi tarkoituskin jotta työskentelisin viitenä päivänä viikossa, täten en siis koe enää tunnontuskia siitä, että hoitopäiviä on jatkossa kuusitoista, kahdentoista sijaan. 
Syksy saa siis tulla. Sitä ennen on kuitenkin tiedossa parit kesähääkuvaukset, Flow ja varmaan jotain pientä mökkeilyäkin. Jos elokuusta tulee helteinen, laatikkojen siivoukset venyvät syyskuulle. Kun on kuuma, en tee mitään.
0

0

Hiekkalinna

Kuvaukset olivat Lappeenrannassa. Äiti hyppäsi autoon mukaan. Keikan jälkeen käytiin katsomassa hiekkalinnaa ja yksinäistä karusellia. Satoi kaatamalla.

Kaatosateesta etsimme ravintolan. Olikohan se Linnoituksen Krouvi. Huomasin kauhukseni, että Top Cheffin (?) Ulla oli ravintoloitsijana. Hah. En pitänyt paikasta, enkä liiemmin ruoasta. Palautimme jopa ensimmäisen ruokamme, liiallisen suolan vuoksi. Minä rakastan suolaa, mutta siinä sopassa oli kyllä triplasuolat. Näin siellä myös Ullan Eväät kokkikirjan, se oli jämähtänyt 1980-luvulle. Kaikenkaikkiaan pettymys sateen keskellä.

Kävelimme kahvilaan, josta sai perinteisiä herkkuja. Jono oli pitkä ja hyllyn päällä kiekuvat Angry Birds juomatölkit sai meidät kääntymään kannoillamme. Juuri Gotlannissa käynyt ihminen, ei vaan ymmärrä miten suomalaisilla onkin niin huono sisustusmaku. Kahviloitsijoiden onneksi olen yksi niistä harvoista jotka eivät välitä onko mustikkapiirakka herkullista, vaan ympäristönkin on oltava herkullinen. Se on se kokonaisuus perkule!
Lappeenranta ei siis jäänyt mieleeni ihanana herkkukaupunkina. Porvoo voittaa kuus-nolla.

Mutta kyllä mä vielä joku päivä sen kahvilan pystyyn laitan ja näytän teille!

0

Kroatia

0
1 2 3 5