Tietoa mainostajalle ›

Monthly Archives: marraskuu 2013

KUKA TOI ON?

Tää hommahan saattaa tarkoittaa sitä, että joukkoon eksyy uusia lukijoita tällaisen portaalivaihdoksen myötä. Jotta jengi pääsee kärryille, ja miks ei teille vakkarilukijoillekkin, kerrataan vähän sitä, että mistä hitossa tässä Muutamassa Hetkessä on oikein kysymys.

Lets go.

Kerron rakastavani elämää ja se pitää kyllä kutinsa. En millään osaa valita mikä on ihan parasta, nautin niin monesta asiasta täällä pallon päällä. Tämän vuoksi en koskaan voisi kirjoittaa esimerkiksi vain ruoasta tai matkailusta, kirjoitan kaikesta. Intohimoja on miljoonia, mutta startataan tämä presentaatio nyt siitä mitä voisin tehdä koko ajan jos olisi rahaa.

Tarinoin aina olevani kyllästynyt Suomen luontoon, ulkomailla kaikki on erilaista ja mielenkiintoista. Työni puolesta pääsen välillä reissaamaan, mutta sukelletaan nyt muutamaan vanhaan matkaan. Käykää kurkkaamassa..

NIZZA
PARIISI
MALLORCA

Matkoilla kuljen yleensä pokkarin kanssa, mutta töissä on hieman järeämmät aseet. Kun kuvasin ihan hetki sitten

IMAGEN KANNEN

päätin, että saan tituleerata itseäni valokuvaajaksi. Vihdoin. Meni siinä kolme ja puoli vuotta yrittäjänä. Vieläkin kakoilen asian suhteen. Olen valmistunut media-assistentiksi, mutta määrätietoisesti lähtenyt heti valmistumisen jälkeen perustamaan yritystä, tehnyt töitä läpi toisen lapsen raskauden ja eliniän. En malta koskaan olla kertomatta kuinka olin kuvauskeikalla kolme päivää synnytyksen jälkeen. Luulin, että yrittäminen on hankalaa. Olen huono luovuttamaan, joten yrittäminen päätyikin olemaan juuri se oikea tie minulle. Laitan asiat tapahtumaan.

Olen erittäin onnellinen työrintamalla, nautin tästä valtavasti. Töitä saisi toki aina olla enemmän! Kamerani kanssa olen kuvannut melko moneen aika- ja asiakaslehteen, taltioinut omia projekteja, kuvannut häitä ja yksvuotiskuvia. Nyt aion jakautua yrityksiin. Olen varsin kiinnostunut kaikenlaisista projekteista, älkää pelätkö olla yhteyksissä! (Mitä? Vahingossa markkinoin vähän.. Hups.)

WWW.KAISUJOUPPI.COM

Kaikkialla kameranikaan ei aina toimi. Olen parantumaton esteetikko ja haaveena olisi kuvata sisustuksia. Kotona linssin läpi vaan ei voi katsoa. Minulta on tivattu kotikuvia aikojen alusta asti, mutta ei. Itselle kaikki näyttää keskeneräiseltä, väliaikaisiratkaisuilta ja ihan vain yksinkertaisesti typerältä. Yritän vilautella kotia aina välillä…

TUORE PARI
HYLLYN PÄÄLLE
BUY NOW KEEP FOREVER

Toki tässä esteetikkopuolessa on haittoja, nimittäin armoton shoppailuhimo. Olen oppinut hillitsemään sitä ja monesti harkitsen pitkäänkin hankintoja. Minulla on viha-rakkaussuhde shoppailuun. Tulen kauniista asioista valtavan onnelliseksi, saatan hymyillä joka kerta kun näen jonkun esineen asunnossani. Mutta sitten taas.. Vihaan turhia tavaroita! Kyllästyn myös nopeasti ja välillä tulee ihan suoraansanottuna vikahankintoja. Kaappini on ojennuksessa ja seuraava ammattini saattaakin olla personal organizer.

KEEP A CUP
BOBO CHOSES
POPOT
ROBOCUBE
JUST CRUISING

Jos sisustusmakuni on suht ehdoton, musiikkimakuni on kaikkea muuta. Musiikki on elämässäni läsnä joka päivä. En tajua musiikinteoriasta mitään, tässä hommassa mennään tunteella. Musiikkimakuni on kasvanut ja kehittynyt vuosien saatossa ja viimeisen vuoden aikana olen ihan tosissani laittanut television kiinni ja kuunnellut musiikkia. Tästä inspiroituneena aloitin tänä vuonna FS(favouritesong)2013 -listan, jonka nimissä postailen kappaleita joita suosittelen. Lista tulee jatkumaan varmasti yhtä kauan kuin blogini. Postaukset ovat ytimekkäitä ja sisältävät aina linkin Spotifyhin, tai joissain tilanteissa Soundcloudiin/Youtubeen.

FS2013 – AGNES OBEL

Usein mennään hyvällä mielellä ja tuulella, mutta vanhoista jutuista löytyy myös väkeviä mielipiteitä ja suoranaista vitutusta. En pelkää kirjoittaa rehellisesti, mutta mielipiteitteni kanssa olen suht jakautuvainen. Ymmärrän melkein kaikkia näkökulmia, mutta perustelen myös hyvin omani. Katselen maailmaa avarakatseisesti ja täten annan täälläkin kuulua henkilökohtaisia mielipiteitä..

ALASTON LAPSI

Koska koen itse saavani muilta paljon, olen ottanut täällä kaiken irti jakamisesta. Jos vaikka joku saisi omiin tilanteisiinsa apua. Kun elo heittelee, kirjoitan siitä. Kulutan päiväkirjoja kuin nenäliinoja. Sitten saattaa tulla eteen se päivä kun haluan jakaa jutun teidän kanssanne. Näin kävi juuri muutama kuukausi sitten, kun pitkän pohdinnan jälkeen päätin erota yli yhdentoistavuoden suhteestani. Kirjoitin meidän tarinan..

VIIMEINEN RAKKAUSKIRJE

Sain valtavasti ymmärrystä ja kohtalontovereita. Olen täten updeitannut tilanteen edistymistä blogiini ja aion tehdä niin jatkossakin. Elän siis parhaillaan vallan suuria muutoksenhetkiä, koko perheemme elää. Perhe, johon kuulumme me neljä, mutta joulukuusta alkaen pojillamme on kaksi kotia.

Olen viime aikoina herännyt useasti kahden miehen välistä. Niitä äijiä ei ohita kukaan. Koskaan. Sain esikoiseni ollessani liki 21-vuotias. Me ollaan kasvettu yhdessä ja nyt me opetellaan yhdessä matikkaa. Leevi aloitti ensimmäisen luokan syksyllä ja mä nyt vaan olen aivan käsi matematiikassa. Siinä ohessa me huudellaan metrinmittaiselle Aapolle, jotta ”JOOJOO! ME TULLAAN IHAN KOHTA!” Kuopukseni on kohta kolme vuotta, hän on kasvanut yritykseni kanssa, mutta saanut aivan varmasti eniten pusuja koko maailmassa! Pojat kulkee kirjoituksissani mukana varsin usein, mutta tein heille tänä vuonna pikkutribuutin. ”Potretti kerran viikossa, vuoden ajan” saanee ensi vuonna jatkoa..

2/52
9/52
24/52
41/52

Kun nostaa katseen omasta pienestä piiristä vähän ylemmäs, huomaa, että perhettä on vähän enemmänkin. Ydinperhe; äiti, isä ja sisko perheineen ovat elämässä tiiviisti mukana. Jokaikinen sukulainen on varmasti esiintynyt kasvoillaan täällä. Suku on minulle hyvin tärkeä ja se on juuri sopivan kokoinen, ja lähellä. Lukuunottamatta niitä amerikanserkkuja jotka vierailevat aivan liian harvoin. Luen perheeksi myös ex-siippani läheiset. Seuraavia kuvia katsellessa iskee valtava haikeus ja ahdistus.. Aika monta kesää olen käynyt Saimaanmökillä, ehkä mä sinne vielä joskus menen..

SAIMAA
MUMMON PILEET
MINÄMINÄMINÄ

Perhe vaan kasvaa mitä ylemmäs katsoo. Ystävät. Niitä on, niitä saa aina tulla lisää. Olen kirjoittanut monia postauksia ystävyydestä. Enkä millään ilveellä saa koskaan muotoiltua kuinka tärkeitä jokaikinen heistä on. Tiedän, olen onnekas. Ystävät ovat minulle henkireikä. Jos mä kirjoitan paljon, niin arvatkaa kuinka paljon mä puhun. En kai mä nyt jaksa seinille puhua. Vaikka toki sitäkin teen.

LINNANMÄKI
PIHALLA
OOBO 
B-DAY-PARTY
SADESUOJA

Puhun, mutta myös juhlin. Olen suunnitellutkin postausta mammapailauksesta. Monen mielestä humalahakuinen juominen ei sovi äideille. Voin kertoa, sopii. Tottakai tässä on omat pelisäännöt, jotka jokainen normaali tajuaa. Mutta tärkeintä on se, että silloin tällöin mä tarvitsen sitä. Pullo viiniä, hyvä seura ja sitten tanssimaan! Miksi mä tarvitsen sitä? Koska se on hauskaa ja sitä hauskuutta mä rakastan. Nauran koko ajan, kun siihen välillä sekoitetaan alkoholia, saan muistoja joita en selvinpäin saisi. Se on jonkinasteista nollausta. Arjesta…

FLOW
PÄÄSIÄINEN

Kun elämä on hyvää, kun se on huonoa, kun se on tasapaksua, kun se vituttaa, kun kaipaa lohdutusta, kun se naurattaa.. Jokaikiseen tilanteeseen sopii ruoka. Kun se itsessään ei ole paskaa, se ei voi kuin nostattaa tunnelmaa! Tuo vielä viime hetkiä kotonamme majaileva ex-siippa on kokki ja olen saanut nauttia vuosikymmenen hänen keitoksistaan. Nyt on mun vuoro. Olen valmistunut alalta ennen valokuvaushapatusta ja nyt niitä taitoja pitäisi kaivaa esiin. Nojuu, olen mä nyt ruokaa tehnyt, mutta nyt sitä ihan tosissaan pitää alkaa tekemään. Elän helposti ruisleivällä kuukausia, mutta saan valtavaa nautintoa oikeasta ruoasta ja myös sen tekemisestä. Kunhan vain ryhtyy tuumasta toimeen..

RUOKAPORNOA
MOZZARELLAA

Noniin. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.
Ainiin. Moi. Mä olen Kaisu.

kollaasi

 

PS. Mä en ole ihan täysin vielä tyytyväinen tähän pohjaan. Muokataan hieman vielä. Muunmuassa kuvakoko pieneni entuudestaan ja se hieman surettaa. Myöskin bloggerista kopiodut vanhat jutut on mennyt ”kuvaa väärille reunoille ja rivivälejä puuttuu”, mutta hienosäätöä, hienosäätöä. Upeasti Bellan taustatiimi sain siirrettyä mun ilmeen tänne! Olen ahdistellut helpdeskiä lähestymiskieltoon asti. (Noenoikeesti!)

 

 

0

astetta vakavampaa

Olen hirmu hyvä tekemään asioista joita rakastan, duunia. Onnistuin saamaan itseni tilanteeseen jossa tämä rakas harrastus, bloggaaminen, vakavoituu hieman. Perjantaina virallisesti mulla on uusi perhe jonka vetäjä antaa raippaa jos laiskottelen. HYVÄ! Harrastuksethan usein otetaan vakavasti ja piiskaaminen tuo tuloksia.

Olen vallan innoissani (ja paniikissa)!! En tajua miten tämä ei ole tullut puheeksi aikaisemmin, olenhan varsinainen bella. Oh, joku nero varmaan jo sen tajusikin. Uusi kotini löytyy loppuviikosta Bellablogeista.

Minä muutan, mutta minä en muutu. Postausvirta kasvaa ja toivottavasti Bellat tuo mulle pikkuhiljaa kaikkea uutta kivaa tähän hommaan, mutta sama vanha suulas, ja kovin kuvapainotteinen linja säilyypi.

Jotta löydätte perille, uusi kotiosoitteeni on www.muutamahetki.bellablogit.fi
Heitän bloggerille vielä viralliset hyvästit lauantaina ja suoran linkin uusille sivuille.

Pysykää mukana, meno kiihtyy.

0

marraskuun aurinko

Marraskuu on ollut pimeä. Se olisi sitten kuukausi jouluun.
Marraskuu on ollut säiden puolesta pimeä, välillä pimeys on varjostanut myös fiiliksiä. En tiedä onko oikeaa aikaa erota, mutta ei tuo pimeys nyt oloa ainakaan paranna.
Tsemppi on edelleen ollut päällä, mutta kaamea väsymys on varjostanut eloa.

Havahduin kun nousin toista viikkoa putkeen sängystä umpiväsyneenä. Lisäsin ruokavaliooni pillereitä. 100mikrogrammaa D-vitamiinia ja multivitamiininappi. Viikossa huomasin eron. Puhti on silti pois, inspiraatio kadoksissa ja päivät valuu ohitse. Marraskuu on mennyt käsittämättömän nopeasti, tapahtuneet asiat sekoittuu lokakuun menojen kanssa.

Nyt kun marraskuu lähenee loppua, olo on haikea, paikoitellen surullinen, mutta havaittavissa on myös helpotusta, valtavaa jännitystä ja sitä kuuluisaa pelkoa.
Ex-siippa sai asunnon, portaiden alaosa alkaa täyttyä tavaroista ja huomenna hän saa avaimet uuteen kotiin. Koska ilmeisesti kaikki hommat on erotessa tehty meillä vauvanaskelin, myös muutto tulee tapahtumaan valumalla. Pikkuhiljaa. Kuukauden alussa kuitenkin alkaa se odotettu ja pelätty uusi arki.

Joulukuu, jota normaalisti rakastan, ahdistaa vietävästi. Toivon, että romahtamisen sijaan törmään inspiraatioon jolla saan laitettua joulua. Lapsien takia.
Tässä on ollut paljon myös hyviä päiviä, ollaan eletty nelisteen äärettömän mahtavasti, sovussa. Uskon, että jos sitä on viikon aikana kuusi päivää pää painuksissa, niin sinä seitsemäntenä tulee se buusti ja saa asiat tapahtumaan!

On uskomattoman pelottavaa kun ei tiedä mitä tapahtuu. Miltä tulee tuntumaan. Sanoin jo siskolle, että on hälytysvalmiudessa huomisesta läpi joulukuun, ehkä ensi vuoden puolellekkin. Oon aika vahva pimu ja päätöksestäni edelleen melko varma, mutta ei sitä tiedä kuinka lujaa asiat iskee ja täytyy olla varma, että saa jonkun yökaveriksi jos siltä tuntuu.

Vuoden viimeinen kuukausi alkaa kohta. 2013 tulee jäämään mun mieleen vahvasti. On tapahtunut valtavasti. Ja vielä on tässä kaikenlaista luvassa. Olkaa kuulolla ihanaiset!

Marraskuun aurinko vielä tässä alla.

0

42/52

Potretti lapsista kerran viikossa, vuoden ajan.

Leevi: 2807 päivää vanha. Liimasi joululahjatoivelistat talon ulkopuolelle tiiliseinään, salaa.
Aapo: 1073 päivää vanha. On meidän oma Jackson Pollock tussitaideteoksineen.

0
1 2 3 5