Tietoa mainostajalle ›

Monthly Archives: huhtikuu 2014

FS (favourite songs) 2014

Kuvankaappaus 2014-4-30 kello 10.02.16

 

 

FS 2014

Lana Del Rey – West Coast

Radiossa vuoden alussa pohdittiin, että Lana Del taisi olla vain yhden levyn ihme. Mietin samaa.. Tuntui vain siltä, että Born to Dieta on mahdoton ylittää, samaa erikoista huminaääntä ei jaksa enempää ja niin edelleen..

MUTTA MITÄ HÄN TEKEE! Uusi sinkku on rakastettava. Jo rummut joilla kappale pärähtää käyntiin!! Ah! Melodia on mielenkiinkoinen ja huminaääni toimii edelleen. Nyt uskaltaa vähän odottaa tulevaa plattaa..

0

LEBU

_MG_9621 _MG_9611 _MG_9617 _MG_9625

 

Ensimmäinen luokka alkaa olla taputeltu. Muutama hassu viikko ja pikkuputte jää ihan ensimmäiselle kesälomalle koulusta! Ollaan saatu järjestettyä lomat mahtavasti ja nyt näyttää siltä, että Leevi joutunee olemaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja ehkä elokuun alussa muutamia tunteja hoidossa/kotona itsekseen. Riippuu minun töistä ja eksän työvuoroista. Täten yritämme myös pitää kuopuksen poissa päiväkodista koko kesä- ja heinäkuun. Pojilla on ihanan pitkät lomat edessä ja tuolla junttipullalla onkin syytä lomaan.

Herra jota kiinnosti viime kesänä tasan legot aloitti koulutaipaleen hieman takkuillen. Oli monta asiaa jotka eivät vain meinanneet mennä päähän, mutta kevään päätämme koenivaskaan jonka päällä lukee opettajan terveiset ”Upeaa työtä Leevi!” 

Hän viihtyy koulussa ja iltapäiväkerhossa loistavasti. Kavereita löytyy, hommat sujuvat. Kirjaimista tuli tavujen kautta lauseita ja numeroista ystäviä. Olen itse aivan lukossa kun tulee esimerkiksi laskutoimitus 18-3-5=  nenän eteen. Leevi laskee sen pikana!

Päivät vaihtelevat. Välillä vieressä joku tekee jotain niin mielenkiintoista, että keskittyminen herpaantuu, tulee kiire ja silloin tulee virheitä. Koulusta kuitenkin kuuluu, että kun Leevi keskittyy hän ei saa aikaa vastaan tehtävissä kokeissa kaikkia tehtyä, mutta kaikki laskut ovat oikein.

Olen ylpeä. Moni on sanonut, että ekalla luokalla vasta harjoitellaan sitä paikallaan olemista, kuuntelua, viittaamista.. Siellä on opeteltu niin paljon enemmän, että välillä vauhti on tuntunut äidistäkin huimalta. Kun miettii mistä lähdettiin ja mihin on tultu, harppaus on ollut huima. Yhdestä piirteestä olen erityisen ylpeä; opettaja sanoi, että Leevi osallistuu kaikkeen mitä tehdään suurella innolla. Jopa niin suurella innolla, että hän viittaa välillä vain viittaamisen ilosta, eikä tiedä mitä on edes kysytty kun vastausvuoro osuu kohdalle. Juntti mikä juntti, mutta aktiivinen sellainen. Loistavaa.

0

KÄRSIMYS

_MG_4875

 

Viime viikolla Klikkaa Mua tv-sarjassa Inari sanoi eroonsa liittyen ”jos jonkun on pakko kärsiä, niin mielummin minä kuin lapset”. Lause pisti minut ensin surulliseksi ja sitten melkein raivon valtaan. Kenenkään EI OLE PAKKO YHTÄÄN MITÄÄN KOSKAAN! 

Ero on koko ajan läsnä, siitä puhun edelleen ja törmään asiaan vaikken edes haluaisi. Jälleen kerran sain kuulla kuinka Viimeinen rakkauskirje oli potkinut kehnon suhteen päätökseen ja konttorilla vitsailimme minun olevan ero-amor. Haluan kuitenkin painottaa, että en todellakaan kannusta eroamaan! Kyse on siitä, että suhde on huono ja siinä on paha olla, silloin pitää mielestäni tehdä jotain. Poistaa yhdessä se solmu tai hyväksyä ja myöntää, että tämä on tässä.

Kun on itse järjestänyt eron liki esimerkillisesti on vaikeaa tajuta ollenkaan, että joku jää siksi etteivät lapset joudu kärsimään. Päättää itse jäädä kärsimään huonoon suhteeseen. Olen aiemminkin sanonut ja samaa sanoi Inarin vastanäyttelijä, että ne ihmiset jotka sinua rakastavat, eivät halua sinun kärsivän. Lapsilleen voi elää, mutta ei väärällä tavalla. Suuttuisin aivan älyttömästi jos äitini olisi aikuistumiseni jälkeen kertonut olleensa isäni kanssa vain meidän tyttöjen takia. Ei kai kukaan lapsikaan halua sellaista vanhemmalleen! Toki ymmärrän, että kaikki eivät saa eroa suoritettua nätisti, kaikki eivät pysy ystävinä, kaikki eivät saa sovittua hoitojärjestelyjä halujensa mukaan ja vaatiihan lapsiperhe-ero hemmetisti! Sen myönnän kyllä. Meillä lapset eivät ole moksiskaan. He ovat onnellisia ja he saavat huomiota hemmetisti molemmissa kodeissa. He ovat tottuneet tähän järjestelyyn upeasti, lapset sopeutuvat ja ymmärtävät enemmän kuin uskoisikaan. Heillä on hyvä olla kun vanhemmat ovat onnellisia.

Jos jotain on PAKKO, niin pitää huolta siitä että itsellä on hyvä olla. Olen huomannut, että huonoista päivistä kärsivät juurikin lapset. Tiuskin, pinna on kireällä ja jos on huonossa suhteessa, niin on huonolla tuulella hyvin usein. En ymmärrä. En vain ymmärrä sitä, että joku haluaa elää tämän yhden elämän niin, että itsellä on paha olla. Tyytyä. Tyytyminen oksettaa minua ja sen vuoksi olenkin varmaan hemmetin pitkään yksin. Se fakta surettaa, usein vituttaa. Mutta seuraavan kanssa kaiken on klikattava, mihinkään vähäpätöisenpään en lähde vaikka kuinka kaipaan jo nyt rinnalleni sitä toista.

Kun törmäsin jälleen Viimeiseen rakkauskirjeeseen, luin sen pitkästä aikaa alusta loppuun. Olen jopa vielä voimakkaammin sanojeni takana. Pelot ovat pienentyneet ja olen tajunnut, että tämä oli täysin oikea päätös. Se taitaa olla niinkuin Manuela Bosco sanoi; kun seuraa sisimmistään kumpuavia viestejä, ei voi kulkea harhaan.

Vaikkakin sitä on monena päivänä aivan hukassa olen silti aivan varma siitä, että olen vielä joku päivä onnellisempi kuin olisin ikinä ollut jos olisin jäänyt. Ja olen aivan varma, että haluan lasteni elävän täällä juuri näin. Ensin itselleen, sitten muille. Lakatkaa hyvät ihmiset kärsimästä!!

0

ROSVOKISSA JA SEILAAJAKETTU

_MG_2269 _MG_2220 _MG_2230 _MG_2239 _MG_2254

 

Tuo isompi on välillä vähän haastava kuvattava. Pienempi sekoilee vieressä omiaan ja lopulta se hymy irtosi isommaltakin.

Uhanalta tilaamieni korvisten mukana tuli pari t-paitaa pojille. Tuo valkoinen kettupaita on aivan käsittämättömän ihana. Siis Uhana. Ja rosvokissa ihan tykki, se meiltä löytyy kassinakin.

0
1 2 3 7