Monthly Archives: helmikuu 2015

SILMÄCOLLEGE

_MG_0921 _MG_0908 _MG_0912 _MG_0954 _MG_0943

Pääsin vihdoin eilen itse Vimman Pop Uppiin Kiseleffin talolle. He majailevat siellä vielä 1. maaliskuuta asti ja minun olikin pakko esitellä teille villi uutuus; silmäcollege! Vihdoin ja viimein jotain muuta reilua collegea tollaselle yhdeksänvuotiaalle kuin henkkamaukat.

Niin simppeli, mutta niin erityinen. Paidassa on vaihdettavat silmäneppikset jotka irroitetaan  pesua varten ja täten lapsi saa asetella ne haluamilleen paikoilleen pyykkäyksen jälkeen. Vimmalta saa tarvittaessa varaosia.

Collegen malli on kovin mieluisa, löysä ja leveä. Leevillä on päällään 140cm paita ja se on vielä hänelle hieman reilu mutta ei niin paljon, että se vaikuttaisi mekolta joten käyttöön samoin tein!

Vierailkaa ihmeessä kurkkaamassa kevään muutkin rekkeihin ehtineet uutuudet! Vimman facebook-sivuilta löytyy lisäinfoa aukioloaikoja myöten. Tarjouslootiinkin eksyy joka päivä uutta tavaraa.

Don´t forget to play!

2

FS 2015

Kuvankaappaus 2015-2-26 kello 10.36.41

FS 2015

22-Pistepirkko – Ufo Girl

1

TUULTA PURJEISIIN!

Kuvankaappaus 2015-2-23 kello 16.43.45

Kun erosin pitkäaikaisesta parisuhteestani, ei siihen ollut yhtä syytä. Homma koostui monista pienen pienistä ja vähän isommista asioista. Yhdessä niistä tuli möykky johon lopulta ainoaksi ratkaisuksi jäi ero.

Ero ei sisältänyt draamaa vaan eri suuntiin lähdettiin sovussa. Niin teen nytkin kun seilaan Bellablogeilta ihan omille apajille kirjoittamaan juttujani. Eron jälkeen suhteet ystäviin, sukulaisiin ja tovereihin säilyivät, olisi siis aika mahtavaa jos te jatkossakin löytäisitte lötinäni.

Maaliskuun alusta elämäni käänteitä voi kurkkia osoitteesta

WWW.MUUTAMAHETKI.COM

Pysykää taajuuksilla!

 

Kuvan nappasin viime syksynä työmatkalla Turkin Antalyassa ja juttu löytyy parhaillaan myynnissä olevasta Matkailulehti Mondosta!

2

MÄTTÖSUNNUNTAI 4

DSCF3803 DSCF3790 DSCF3798 DSCF3823 DSCF3833 DSCF3821 DSCF3849 DSCF3847 DSCF3837 DSCF3867 DSCF3855 DSCF3869

Mättösunnuntai oli törkein mättöfiesta kera pitsojen. Rasmus teki pizzapohjataikinan maitoon ja johonkin paahdettuun valkosipuliin. En ymmärrä. Maistui se vähän siitä läpi, täytyy myöntää. Höhö.

Täytteitä oli hirmuinen määrä, jokainen teki oman pitsan, kinkkupitsa oli lapsille ja vielä riitti yksi villikorttipitsa. Kuusi pitsaa, reilut viisi päätyi napoihimme ja kaikki olivat siinä vaiheessa aivan ähkyissä. Sopiva määrä justiinsa!

Oma hittipitsani on tonnikala-ananas-feta ja neljäntenä täytteenä fiiliksestä riippuen punasipuli, rucola tai tomaatti. Tein jälleen sellaisen pitsan jossa neljäs täyte oli marinoidut punasipulit; jestas että toimi! Minulle nauretaan pitsani vuoksi, kun en suostu tekemään tai tilaamaan pitseriassa muunlaista. Maistoin kaikkia tekemiämme pitsoja ja omani oli paras. Mitäs sitä parasta vaihtamaan! Toki muutkin olivat hyviä ja esimerkiksi Skifferissä syömäni mansikka-vuohenjuustopitsa oli aivan hitti. Maistan uusia mielelläni mutta riskiä en ota jos nälkä on kurniva ja haluaa varmasti taatun pitsanautinnon.

Meidän mättösunnuntait sisältää toki lapsia, kaikkiaan viisi kakrua melskaa olkkarissa ja ravaa keittiössä kun yritämme syödä. Yhteisinä ruokapäivinä lapset saa ekan kattauksen tai vaihtoehtoisesti ovat syöneet muuta ruokaa aiemmin. Meidän mättösunnuntai ei siis todellakaan ole rauhallinen aikuistensetti, vaikka aiemmista kuvista on niin saattanut päätellä. Täällä mennään ihan täydellä jengillä, kesken ruokailun kinaamisia ratkoen.

Tänä sunnuntaina mättöilyä ei jaksanut kukaan. Me palasimme Rasmuksen kanssa kylpyläviikonlopulta sukuvisiitin kautta ja päädyimme tekemään avocadosurvosta leipiemme päälle, ihan kahden. Teimme myös pesän olohuoneeseen. Olen kaavaillut uuden sohvan hankkimista koska kolmen istuttava nahkasohva ei meinaa pitää sylissään edes meitä kahta. Vielä ei ole löytynyt sopivaa kalustetta joten kaivoimme kaapista ilmapatjan ja olemme löllineet lapsetta sunnuntaita olkkarin lattialla. Lievä darra miehen kainalossa, melkein tulee väristykset viime vuoden yksinäisistä sunnuntai-illoista.

3

400G

DSCF4226 DSCF4084 DSCF4090 DSCF4096 DSCF4267 DSCF4261 DSCF4068 DSCF4222 DSCF4203

Kolme päivää oli täynnä jauhelihaa, jösses sentään. En tänään vielä kyennyt katsoa kuvasaldoa läpi, täytyy hieman sulatella tätä projektia. Silmille hetki muita näkymiä, kiitos.

Tiimi oli täydellinen. Tehokas, toimiva ja pidän siitä, että Hanna voi pitää refleä ja minä voin pyyhkiä pöytiä. Kaikki tekee kaikkea -teema toimii tällaisissä sessioissa parhaiten.

400g oli kuvatyyliltään kokeilevampi ja jännä nähdä mitä ruutuja kirjaan päätyy. Safkaa skideille kuvaukset tulevat olemaan enemmän tuttua ja minua, niitä odotan innolla ja jännityksellä.

Mun ja Hannan tiet kohtasi ihan ihmeellisiä reittejä pitkin. On ollut ilo tutustua tuohon taitajaan joka tuntuu menevän vaikka läpi harmaan kiven. Meissä on paljon samaa ja minulla on paljon opittavaa Hannalta. Hän sanoi ennen projektia yhden erittäin osuvan kommentin; me ollaan tekijöitä. On totta, että kun lähden johonkin niin se hoidetaan loppuun ja tahdikkaasti. Hanski taitaa olla ainakin tuplaten tällainen kuin minä.

Ilman Jonnaa, Teresaa, Joonasta ja mun Villeä oltais oltu vajaa jengi. Parempi olla vajukki täydessä tiimissä. En malta odottaa seuraavaa settiä!

1

TREFFIT

DSCF3779 DSCF3783 DSCF3784 DSCF3781

Meillä oli treffit. Me tajuttiin alkuviikosta, että eihän me enää mitään pöytää saada kun lapsivapaa lauantai-ilta sattui ystävänpäivälle. Naureskelin epäuskoisesti kun jokaikinen listallamme ollut ravintola näytti punaista. Hätähuuto facebookkiin, lista täysistä ravintoloista kasvoi kunnes Careliasta löytyi vapaa pöytä klo 21.30!

Ehdimme alkuillasta istua Rasmuksen luona vastakkain, musiikkimakujemme eroavaisuuksista keskustellen. Juuri ennen lähtöä alotimme ”vakavat keskustelut” ja jatkoimme vakavilla aiheilla ravintolaan asti. Koska ystävänpäiväkiire oli käsittämätön, ehdimme tosissaan keskustella ravintolassakin vielä tunnin verran ennen ruokaa. Kuuden ihmisen, kahden perheen taloudessa pohdittavaa ja puntaroimista riittää kuulkaas. Treffit puhdisti ilmaa mukavasti, ruoka oli hyvää ja vakavista keskusteluista jäi molemmille hyvä mieli. Suoraan puhuminen on loistokas keksintö.

Careliasta makumuistoihin jäi leipä. Olimme puputtaneet ennen deittejä äitini syntymäpäivillä massut täyteen joten skippasimme alkupalat. Söimme pehmeällä voilla patonkia joka tuoksui ja hieman maistuikin ruisjauholle. Täydellinen leipä. Aivan mielettömän hyvää. Kerskailin tulevani ravintolaan uudelleen tilaamaan ruoaksi pelkkää leipää.

Minun annoksesta löytyi 48h haudutettua luomuporsaan niskaa, linssejä, porkkanakreemiä, fenkolia, pinaattia.. Vetäisin megamurean, megaison palan possun niskaa napaani siihen malliin, että jälkikäteen ihmettelin useaan otteeseen miten ison mötikän vatsaani tungin. Rasmus veti ravintolan toiseksi kalleimman aterian, makkaran. Oli kuulemma hyvää muttei ihan 27 euron arvoinen annos. Hyvää muttei mieleenpainuvaa. Mieleen tältä illalta painui hyvät jorinat, käsikynkkään kävely, remakat naurut kapakassa ja jatkuva pussailu.

0
1 2 3 4