Monthly Archives: toukokuu 2015

TSEMPPARI

image image image image

 

Ruikutin työntäyteisen viikon jälkeen kuinka kevätjuhlaan pitää herätä lauantaiaamuna ennen kahdeksaa, mutta olihan se tsempattava Leevin kevätjuhlaan vaikkei kakkosilla ollut esitystä. Pikkuveli oksensi yöllä ja harmitus kääntyi toisenlaiseksi; halusin kevätjuhlaan koska hyvin usein skippaan vahempainpäivät ynnä muut ja Leeville olisi varmasti tärkeää, että pääsen paikalle.

Aapo näytti aamulla pirteältä joten uskalsimme lähteä juhliin ja koululta löytyikin ystävä lapsineen jakamaan kevätjuhlapönötystä. Onneksi tsemppasimme, keskellä juhlaa tuli yllätys kaikille: Leevi sain Tsemppari-Stipendin! Meinasin haljeta ylpeydestä! Kumpikaan meistä vanhemmista ei ole koskaan saanut yhtäkään stipendiä. Vielä luokassa Leevin opettaja perusteli valintaansa ”Leevi tarttuu ilolla ja innolla kaikkeen eikä valita mistään. Leevi on tehnyt suuren työn opiskelujen eteen viimeisen kahden vuoden aikana!”

Ah, vieläkin itkettää.

Kyynelehdin myös klassikkopaikoissa: ekaluokkalaiset laulaa kutosille, kutoset laulaa opettajille, kutosten puheet. Todistus oli Leevin näköinen ja täten upea. Vielä riittää tsemppaamista itse oppiaineissa, mutta ehkä stipendi tuo puhtia ensi vuoteenkin. Erinomaisesti Leevi pärjää osallistumisessa, keskusteluissa, tavaroiden huolehtimisissa. Itsetunto on jätkällä huipussaan ja oppiaineissa on myös otettu huimia harppauksia. Ensi viikolla suuntaamme kirjastoon jotta lukemisen taito pysyy yllä ja kehittyy entuudestaan.

Lapsia mulla on enää yksi. Leevi menee menojaan ja äitini sanoin hän on varsinainen kyläluuta. Joudun tekemään oikein töitä, että saan kakrun pysymään välillä kotona ja viettämään aikaa meidän kanssa. Hän pyöräilee ja pelailee jalkapalloa ja säbää kavereiden kanssa. Varmasti tekevät myös paljon typeryyksiä ja pelkäänkin vähän mitä kesä tuo tullessaan. Ensimmäinen viikko on Leevillä ehtaa lomaa, seuraavalla viikolla hänellä on elämys- ja liikuntaleiri, kolmas viikko on taas melko omatoimista lomaa. Sitten juhannuksena jää Aapokin lomalle ja joku aikuinen on koko ajan läsnä. Jälleen ei ole mitään käsitystä kuinka tämä hoidetaan, mutta viime vuonnakin meni ihan hyvin. Tärkeintä on, että Aapokin saa pitkän loman. Viime vuonna oli stressiä ekaluokkalaisen lomailusta mutta nyt ei hänestä tarvitse juurikaan huolehtia. Jos jäisin lomalle kesäkuussa hänen vuoksi, se olisi idiootti päätös koska hänellä on aivan omat juttunsa. Laskeskelin tässä, että saamme olla melko stressittä ensi kesänkin ja sitä seuraavan. Vasta sitten meillä on taas ekaluokkalainen kesälomalla. Isoveli saa silloin hoitaa. Haha.

20

MIES TULI TALOON

image image

 

Tiistaina näin miehen joka oli saatava. Usein näen miehiä jotka pitäisi saada, mutta tähän yksilöön mulla oli jopa mahdollisuus.

Heitin sen konttiin ja kotona laitoin sen nojailemaan milloin mihinkin nurkkaan. Kävelin uudelleen huoneeseen ja siirsin taas paikkaa. Se ei valittanut ollenkaan, joten päätin antaa hänelle palkinnoksi melko hyvän ja näyttävän sijainnin olohuoneesta.

Alemmassa kuvassa on aamuaurinko Kaisu Joupin tapaan. Synkähköä, mutta sekin puoli on hyvä näyttää maailmalle.

Muistattehan, että Instagram nikki on kaisujouppi ja facebookissa saa blogipostaukset seinälleen, niin ei tarvitse muistaa aina täällä käydä kurkkimassa! http://facebook.com/muutamahetki

Heikki Marila, Omakuva länsimaisena miehenä, 2007

7

RAPARPERIKIISSELEISSÄ

_MG_1534 _MG_1575 _MG_1480 _MG_1466 _MG_1472 _MG_1445 _MG_1457 _MG_1543 _MG_1536 _MG_1522 _MG_1508 _MG_1516 _MG_1485 _MG_1564 _MG_1570

 

Mummilla ja ukilla on kesä alkanut. Jätkät eivät enää aja mopoilla olkkaria ympäri, pelaa sählyä keittiössä satuttaen kaikkia, eivätkä he todellakaan makaa makkarissa Junioria tuijottaen. Nyt he juoksevat pihamaata ympäri. Pelaavat futista, sählyä ja rauhallisempi Aapo heittelee rinkuloita pitkin pihaa.

Ukki jakelee perinteiseen tapaan jäätelöitä kouraan ja Joonas grillaa. Ydinporukka on tiiviimmin yhdessä kesäaikaan kuin talvella vaikka paljon porukoiden olohuoneessa huseeraammekin läpi talven. Lasten vuoksi kesä on ihana, nautin mä itsekin siitä hieman, myönnän.

Itse hetkessä en yleensä kelaa, mutta itekseni näin illalla kuvia katsellen tuntuu siltä, että porukasta puuttuu yksi. Mun toinen puolisko. Siitä olen ainakin varma, että tähän jengiin on helppo tulla ja tässä jengissä on hemmetin helppo olla. Joku päivä porukka on täynnä, siitä olen ihan varma. (Poistin muuten itseni deittipalstoilta, vain Tinder laulaa ja sekin melko hiljaa. Välillä vähän yritän, sitten taas luovutan. Sunnuntaina saattaa olla kuusi tekstailutoveria ja tiistaina yksikään ei enää kiinnosta tai ole kiinnostunut minusta. Samoilla meiningeillä siis mennään kohti kesää.)

12

FS 2015

Kuvankaappaus 2015-5-30 kello 18.08.34

 

FS (favorite songs) 2015

LA Priest – Learning To Love

2

GLASS OF WINE, PLEASE

_MG_1241 _MG_1321 _MG_1304 _MG_1357 _MG_1346 _MG_1257 _MG_1387 _MG_1370 _MG_1332 _MG_1248 _MG_1423 _MG_1299 _MG_1440 _MG_1344

Kokosin varsin hassun porukan kasaan. Olen kahminut tovereita sieltä täältä viime vuosien saatossa ja olen kyllästynyt siihen, että ollaan vanhoilla samoilla ryhmillä tästä päivästä hautaan. Mikäs sen mukavampaa kuin sekoittaa kuppia vähän ja tutustuttaa ihania ihmisiä toisiinsa. Itse myös erittäin mieluusti liityn joukkioon josta en tunne kuin kutsujan, 98% todennäköisyydellä en jää seinäruusuksi vaan saan visiitiltä pari uutta toveria joita kutsua seuraaviin kekkereihin.

Lauantaina tämän pienen porukan kokosi yhteen mikäs muu kuin viini. Usein jokainen kantaa omat juomansa juhlalokaatioon, vaan nytpä saimme siemailla ranskalaisen Lurton viiniperheen valkkaria ja roséta. Sain kuulla, että Les Fumées Blanches viineissä on loistava hinta-laatusuhde, valkoviinipullo löytyy Alkon top kolmosesta ja se pärjää erinomaisesti vertailuissa.

Kokkailin ruokaisan couscous-taateli-salaatin, lohitartaria ja raparperipiirakan. Herkuteltiin lisäksi lempparileipääni, Fazerin maalaisleipä Paesanoa sekä Pirkan ilmakuivattua naudanlihaa, Bresaolaa (yhdistelmä on syntisen hyvä ja idea varastettu loistavista kekkereistä Julia Thurénin luota).. Raparperipiirakan kylkiäiseksi tuli vaniljajäätelöä ja raparperit oli tietenkin poimittu omasta kasvimaasta.

Sauvignon blanc maistui kaikille ja minäkin totuin nopeasti hedelmäiseen tuoksuun ja makuun. Yleensä nautin liki mineraalista, hyvin kuivaa valkoviiniä mutta muut tytöt siemailivat blancia tyytyväisinä ja jopa valkoviinivastainen Linda totesi juoman olevan erittäin hyvää. Täyteläistä muttei liian raskasta tai makeaa. Rosé oli yllättävän samanlainen kuin valkoviini, kellään ei ollut oikein selkeää mielipidettä roséviineistä joten kaikki odottivat sen maistamista. Ihanan värinsä puolesta, ja toki raikkaan makunsakin, rosé sopii kesäpäiviin ja isoa laatikkoa saa tilauskaavakkeen lisäksi lukuisista Alkoista sesonkiaikaan.

Nämä helpot viinit voi napata hyvällä mielellä matkaan, ne taittuvat makunsa puolesta vaikka minkä kylkeen ja näin kiireisen viikon kunniaksi siemailen viinilasillista ihan sellaisenaan, parhaillaan.

Meillä oli ihana ilta, viini toi helsinkiläiset Järvenpäähän, mikäs sen parempaa!

5

POLTTARIT

DSCF5473DSCF5529 DSCF5546 DSCF5585 DSCF5629 DSCF5694 DSCF5737 DSCF5757 DSCF5772 DSCF5816 DSCF5810 DSCF5846 DSCF5875 DSCF5864 DSCF5964 DSCF5978

 

Meillä oli polttarit kuun alussa. Alan pikkuhiljaa toipumaan niistä.

Kiteytettynä meidän polttarit sisälsi paljon viinaa ja paljon naurua. Morsianta hemmoteltiin ja hän pääsi kirjoittamaan sopivin väliajoin eksilleen haikuja, joista sulhaselle kirjoitettu haiku on tuossa yllä. Ne olivat kaikki niin mahtavia, että tekisi mieli jakaa koko maailmalle, mutten saa.

Meidän kieroilu vedettiin niin maksimiin kuin vaan pystyttiin jotta päivä pysyisi salassa. Valjastin Trendi-lehden ja Maria Veitolan huijaamaan Lauralle juttukeikan lauantaille, hän kun on toimittaja ja Trendin vakkari-avustajia. Udellessani Mariaa mukaan, hän tokaisi ”Joo! Saanhan olla mahdollisimman hankala ja vittumainen?!” TOTTAKAI! Morsiolle oli suunniteltu sen verran kevyttä ohjelmaa, että huijaukseen sai sisällyttää mielellään kirosanoja. Kun paukkasimme liki 20 henkilön kanssa Lauralle, hän sai nähdä Trendin toimituspäälikön ja Veitolan kuvaaman videon jossa pyydeltiin anteeksi ja toivoteltiin hauskoja kemuja. Morsmaikku tärisi tunnin, joten yllätys taisi mennä läpi.

Pyörittelyä ja kilsa kävelyä. Avasimme sankarin silmät Viking Linen terminaalissa ja suuntasimme Gracelle! Me saatiin Lauran kanssa avaimet ihanaan Premium-hyttiin jossa päästiin tuhisemaan aamuyöllä vierekkäin parivuoteessa. En ole ikinä matkustanut noin leppoisasti laivalla, hytistämme oli myös mieletön näkymä suoraan keulasta merelle. Tuhinoita ennen suunnattiin buffaan jonka jälkeen seurue tuli hyttiimme puuhastelemaan tarotkorttien maailmaan. Ennustukset menivät niin nappiin, että kaikki pyyhkivät kyyneleitä. Suuntasimme diskoon bailaamaan ja viimeiset kuukahtivat hyttiin aamukuuden aikaan.

Lauantaina saimme nukkua pitkään, suuntasimme syömään vasta yhdentoista aikaan ja jatkoimme tuhisemista sen jälkeen vielä pari tuntia. Laura taas pääsi sillä välin lokottelemaan hierontaan ja kasvohoitoon. Palasin hakemaan häntä kylpytakissani jolloin valkeni seuraava käänne, koko porukka tuli kylpemään! Puhdistimme kossulöylyillä (älkää kysykö), höyrysaunoilla ja poreilla itsemme ulkoisesti ja sisäisesti (skumppa). Laura hoki melkein koko loppupäivän ”eihän mun vaan tänään enää pidä juoda!” Saunominen ja relaaminen teki kuitenkin tehtävänsä, kokoonnuimme ennen Turkuun palaamista vielä isossa hytissämme ja Laura kirjoitti viimeiset haikunsa kun minä valvoin ohella, että kaljaa menee varmasti kurkusta alas!

Suuntasimme miniporukalla Lauran kotiin kun muut menivät edeltä seuraavaan kohteeseen. Päivystimme siinä hetken ja lopulta lähdimme kohti Riikan kotia jossa oli kasat pitsaa ja olutta, uuteen nousuun! Olihan sitä pakko viedä tuleva rouva viimeisinä neiti-hetkinään Dynamoon kemuttaa!! Polttariseurue meni toki jonon ohi (jota ei vielä niin aikaisin ollut, parempi kuitenkin pelata varman päälle) ja toki Lauralle oli järkätty skumppapullo alkajaisiksi Dynamon puolesta. Diskoiluillan kruunasi Ville Niinistö. Toki.

Laura on upea joten Lauran ystävät ovat myös aika hienoja tyyppejä. Sain kourallisen mahtavia tuttuja lisää ja lähtisin tällä porukalla kemuttamaan ihan milloin vain uudelleen! Mainiot, rauhalliset mutta hullun villit polttarit joissa ei tarvinnut suorittaa, eikä aikataulut olleet tiukkoja. Laura toivoi yhdessäoloa ykköstyyppiensä kanssa ja sitä hän sai. Toinen tehtävä aktiiviselle somettajalle oli selfie-haaste. Siitä jäi varmaan puolet tekemättä, eikä ketään voinut vähempää kiinnostaa. Just näin! Löysin rantein.

Polttarikansio, puhe ja juhlavaatteet pitäisi vielä tehdä ja löytää. Häitä juhlitaan ihan kohta, luulen että niistä tulee ikimuistoiset ja on aivan ihanaa olla mukana tässä kaikessa, Laura on spessu. Laura ei ole ystäväni, Laura on sisko.

18
1 2 3