Tietoa mainostajalle ›

Monthly Archives: tammikuu 2016

SOPEUDUTTU, TOTUTTU JA UNOHDETTU

Processed with VSCOcam with a2 preset

 

Istuimme keittiönpöydän äärellä syömässä pari päivää sitten ja juttelimme kesälomasta. Pojat ovat lähdössä Italiaan isänsä perheen kanssa ja eksäni uusi perhe osallistuu myös matkaan. Onhan heilläkin kohta jo kaksi vuotta takana parisuhdetta. (Ööö, mihin tää aika menee?) Keskustelussa oli selkeä sävy, ihanaa kun pääsette reissuun, äitiä harmittaa kun itse en pääse teitä tulevana kesänä viemään ulkomaille.

Sitten havahduin. Yllätyin aivan. Olen niin tottunut olemaan yksin, että mielessäni mietin tämän olevan pysyvä tilanne. Seuraavat 15 vuotta kun lapseni ovat elätettävinäni, minulla tuskin on varaa viedä heitä ikinä ulkomaille. Tämä on kohtaloni. Hylkäsin mieheni ja nyt kärsin siitä. Hän matkustaa perheensä kanssa, luo ihania kesämuistoja lapsille vuodesta toiseen. Itse olen se köyhä yksinhuoltaja äiti, jolla ei ole koskaan varaa mihinkään. Me ollaan kolmen kopla ja havahduin unohduksen tilasta elämään; mä saatan joskus vielä rakastua ja saada kyseiseltä henkilöltä vastarakkautta! Herranjestas! Sanoin pojille samoin tein hämmennyksen tilassa ”HEI MUTTA, äitihän saattaa joskus löytää jonkun miehen ja me voidaan sitten reissata sen kanssa!”

Tunnen poikani hyvin ja hänen kasvoillaan vilahti sama tajuaminen; hänkin oli unohtanut. Hänkin oli niin tottunut kolmen koplaamme, että ei hänelle tullut mieleenkään, että tilanne saattaisi joskus muuttua! On iskä ja äitipuoli ja sitten on äiti. Thats it.

Toisaalta unohduksen tila on hyvä. Eletään elämäämme, eikä hönötetä pilvilinnoissa. Mutta toisaalta pitäisi muistaa haaveilla. Pelkään, että jumahdan tähän rooliin ja unohdan, että rakkaus on mahdollista. Viime aikoina se on vaan tuntunut mahdottomalta, ehkä siitä syystä olemme niin tottuneita ajatukseen kolmen koplasta. Koplamme on ihana, silti elämän jakaminen toisen aikuisen kanssa houkuttelee edelleen vietävästi. Sitä ennen meidän täytyy luoda loistavia kesämuistoja pienellä budjetilla ja minun olla iloinen siitä, että pojat kuitenkin pääsevät kesällä ulkomaille. Ja minähän olen.

 

19

LISA

_MG_2992 _MG_2975_MG_2990

Aika tuppaa rientämään.. Nimittäin jo marraskuussa, tarkemmin 11.11.2015 syntyi kummityttöni Lisa. Hänen äitinsä on sydänystäväni, jonka elämän ydinasia on tehdä listoja, Exel-taulukoita, analysoida, organisoida ja suunnitella. Lisa siis toki syntyi klo 00.00. Eikä tuossa päivämäärässäkään ole mukisemista. Nimijuhlat on juhlittu ja plikka kasvaa kovaa vauhtia. Vauvailu on siitä ihanaa, että Sonjan ollessa mammalomalla näemme nyt paljon useammin kuin viime vuosina, työkiireiden vuoksi.

Muistan elävästi missä kohdassa Järvenpäätä kävelin kun yli 10 vuotta sitten katsoin Sonjaa pelokkaan innostuneena, kerroin olevani raskaana ja pyysin Sonjaa tulevan lapseni kummiksi. Yhtä elävästi muistan istuneeni reilu vuosi sitten keittiönpöytäni ääressä kun Sonja kertoi raskaudestaan ja pyysi minua esikoisensa kummiksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin itkin kun sain viestin, että kaikki ei mennyt niin kuin piti. Jos elämä ei olisi mennyt niin, tuijottaisimme ja jokeltelisimme parhaillaan aivan toiselle ihmislapselle. Koettelemukset tekee palkinnosta aina hitusen arvokkaamman ja Lissukka kertoo kasvoillaan tarinaa jota rakastan; kaikki meni niin kuin piti.

On hurjaa ajatella, Lisan ollessa Leevin ikäinen, Leevi on jo kaksikymmentä!! Olemme Sonjan kanssa teini-iästä asti haaveilleet yhteisestä reissusta, mutta elämäntilanteet eivät ole antaneet myötä. Muutaman vuoden päästä ystävyytemme on 20-vuotias ja päätimme jo, että silloin me lähdemme. Me lähdetään vaikka Tallinnaan, mutta me lähdemme kahdestaan ja me aiotaan hymyillä koko reissu.

22

PERTTULA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Ystäväni Riikka muutti ja vierailin hänen luonaan viime viikonloppuna. Rakastuin. Riikkaan taas hitusen enemmän, mutta myös tuohon 1800-luvun tönöön keskellä harjua. Sain täydellistä sielunhoitoa. Erittäin hulvattoman ja supersosiaalisen illan Hämeenlinnan yössä, sekä ulkoilua ja lumienkeleitä Perttulan pelloilla.

Viiniä, mieletön asunto, villasukat, mieletön emäntä, wokkia, mieletön miljöö. Ei sitä muuta ihminen tarvitse.

Riikan Hunajaista -blogia voi seurata täällä.

9

IKONI

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Olen aina rakastanut ikoneita. Vaikka en ole ollenkaan uskonnollinen ihminen, liikutun kastejuhlassa ja kirkossa. En usko, mutta aistin tunnelman.

Useamman vuoden ajan olen haaveillut omasta ikonista, mutta miettinyt, että olisiko hieman outoa asettaa ikoni hyllylle vain sen kauneuden vuoksi. Uutena vuotena Tallinnassa päätin, että ei ole. Arvostan ikonin tunnelmaa ja sen kauneutta, nyt se koristaa olohuoneeni hyllyä.

5
1 2 3 4