Yearly Archives: 2017

FS 2017

 

FS 2017

Antti Autio

En ole vielä kuunnellut tarkkaan jokaista kappaletta, mutta jokin Antti Aution Minä Tuon Mukanani Sateet -albumissa iskee. Koko levy tuntuu iskevän, ja se on harvinaista.

Autio vetää suomenkielistä poppia, mutta musiikissa on jotain enemmän kuin Olavi Uusivirroissa.

”Olen kyllästynyt aina varomaan, että aamu tappaa pinnan josta herään.

Ja se laiha poika jota aina sattuu, se taitaa vielä syvällä jossain elää.”

0

RAPARPERINEN KEIKAUSKAKKU

 

Perinteinen raparperikeikauskakku on jälleen ajankohtainen. Takapihani kasvimaalla raparperit nousivat vaikka taivaalta tuli lunta. Nyt ne olivat könöttäneet jättisuurien lehtiensä kanssa jo viikkoja, kunnes vihdoin eilen leipaisin keikauskakun.

Jos olisin energinen kodinhengetär, haluaisin tehdä raparperikiisseliä, raparperimehua, raparperihilloketta. Voisin väittää pitäväni raparperista. Viime vuonna leivoin keikauskakun kolme kertaa. Kakku sai tänäkin vuonna kehuja, ystävältäni Sonjalta ja äidiltäni. Sekä minulta. Kakku on pirun hyvää seuraavana päivänä kun maut ovat oikein imeytyneet, mutta lämpimänäkin torttu maistuu! Lopuksi päälle heitetään toki litra vaniljakastiketta, tai jäätelöä. Kakku on kuitenkin suht makea, joten joillekin vaniljakastike voi olla liikaa.

RAPARPERIKEIKAUSKAKKU

50 g voita
2 dl fariinisokeria
500 g raparperia

Pilko raparperit. Sulata voi ja valuta se vuokaan, reunoille myös! Sirottele desi fariinisokeria pohjalle, lisää raparperit ja sirottele toinen desi sokeria raparperien päälle.

Taikina

150 g voita
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa

Vatkaa pehmyt voi ja sokeri vaahdoksi. Elä fuskaa tässä, vaahdosta pitää saada liki valkoista.
Lisää munat joukkoon yksitellen. Sekoita lopuksi joukkoon kuivat aineet.

Kaavi taikina vuokaan ja paista 175 asteessa 45 minuuttia.

 

 

Resepti on alunperin muistaakseni Kotivinkki-lehdestä.

 

5

FS 2017

 

FS 2017

Vesta – Sun Katu

Oon saanut särkyä
Ja sattuu yhä
Nään itseni noissa tavaroissa
Jotka otit oikeudekses rikkoa
Joo mulla on ne vielä

Oon menny eteenpäin
Paljon taakseen jättäen
En kanna kaunaa
Enkä piiloudu jos sinut jossain nään
Joo, mut toivon etten nää

Vesta on tämän hetken suosikkini suomeksi laulavista naisartisteista.
Spotifysta löytyy Vestan omia kappaleita, mutta hän on myös aktiivisesti fiittaillut muiden artistien biiseissä,
kuten Töölön Ketterässä ja Kauriinmetsästäjissä.
Vestan uusin sinkku SUN KATU on loistava esimerkki Vestan tyylistä käyttää ääntä ja soljuttaa lyriikoita suustaan.
Persoona ja persoonallinen voisin sanoa. Toki myös kappaleiden sisältö uppoaa usein vakaasti.

0

SKIDIT RISTEILY – SILJA LINE

Meillä oli vallan tapahtumarikas Skidit Risteily Silja Symphonylla! Tekemistä oli niin paljon, että piti karsia jyvät akanoista. Matkasimme Ruotsiin, joten onneksi meillä oli kaksi iltaa aikaa laivalla touhottaa menemään!

Aina kun on mahdollista lähteä poikien kanssa reissuun, lähden. He ovat mainiota reissuseuraa, ainakin yleensä. Tällä kertaa reissussa oli hieman äkäinen esiteini, mutta kun hän sai kulkea omia reittejään, ilman suurempaa draamaa selvittiin! Tuskailen toisinaan sitä, että olen perheen ainoa aikuinen, pakkasinkin reissulle mukaan Leevin kummitädin, Sannan. Kun matkassa on kaksi aikuista, huoli vähenee puolella. Voi myös käydä vessassa raijaamatta koko kompaniaa mukanaan. Sekä tärkein; minullakin on juttuseuraa kun pojat pullikoivat poreammeissa ja pallomeressä.

Olemme osallistuneet Skidit Festareille ja pidän hirmuisesti järjestäjien tyylistä järjestää lapsille aktiviteetteja. Skidit Disko täytti laivan suht kookkaan tanssilattian lapsilla ja aikuisilla. Lauloimme täysiä Antti Tuiskua ja JVG:tä DJ Orkidean tahtiin, superb!

Aapo joi litroittain maitoa (hemmetin edullista, 1€ per lasi!), Leevi veteli kanssani kokista. Nautimme Sannan kanssa myös aidoista mansikoista tehdyt mansikkamargaritat, sekä join lasillisen kuohuviiniä viimeisenä iltana kun odottelimme lapsia pallomerihuumasta. Miten oivaa, että Silja Landissa pystyi niin tekemään!

Ruokailimme perinteisiin laivatyyliin Buffetissa ja olin erittäin yllättynyt Silja Linen tarjonnasta. Kuten kuvista voi huomata, tarjonta oli tätä päivää ja monipuolista! Lapset eivät toki syöneet jännityksissään juuri mitään. Aamupalalla kaikille löytyi mieluisaa mutusteltavaa. Silloin tosin haaveilin Ellenin kakusta, olisin voinut syödä sitä sata palaa!

Loikkasimme myös Ruotsin mantereelle, vierailimme muutamassa lempparipuodissani Söderillä ja dallasimme keskuskadulla. Tyhjensimme Monkin ja Weekdayn. Lapsille Tukholma oli tällä reissulla melko tylsä, mutta viivyimme myös Åhlensin leluosastolla ja BR Lelussa.

Lasten kanssa risteily on kivaa, etenkin kun on hirmusti tekemistä! Sitä Skidit Risteily todella tarjosi ja kun siihen lisäsi vielä Silja Linen omat hupsutukset lapsille, oli illat täynnä. Lisäsimme soppaan vielä kylpyläosuuden, eihän sitä voinut olla kokeilematta! Kolme poreallasta ja lastenallas viihdyttivät meitä ja virkistivät Tukholman kävelysession jälkeen.

 

Päivä Tukholmassa risteilyistä löytyy lisäinfoa täältä: http://www.tallinksilja.com/fi/web/fi/paivatukholmassa-risteily-helsingista

Laivamme sivut:
http://www.tallinksilja.fi/silja-symphony

Kiitos Silja Line yhteistyöstä!

 

7

ELÄMÄNI TÄRKEIN RAKKAUSTARINA

 

Tänään on tasan 15 vuotta siitä kun rakastuimme. Ensimmäisestä kohtaamisestamme tosin on yli 18 vuotta. Minä olin kahdeksannen luokan TET-harjoittelussa päiväkodilla ja Petri suoritti samassa ryhmässä sivaria. Kahdeksas kesäkuuta oli yli vuosikymmenen tärkeä päivä, juhlimme vuosipäivää pussailemalla rantapuistossa, samassa paikassa jossa vaihdoimme vuonna 2002 ensimmäisen pusun.

Koska matkallemme tupsahti kaksi lasta, olemme Petrin kanssa yhteyksissä viikoittain, usein jopa päivittäin. Petri soittaa ja viestittää tulevista päivistä, minä avaudun välillä vaikeista asioista ja muutoksista joita elämässäni käyn läpi. Vaikka päivittäinen jakaminen loppui, koen että Petrille voin aina kertoa kaiken jos tarve vaatii.

Kun me erosimme, päätimme että menemme lasten ehdoilla ja käyttäydymme. Arvosanaksi annan meille 9+, olemme suoritutuneet tehtävästä moitteettomasti. Kahden epäsäännöllistä työtä tekevän ihmisen aikataulujen yhteen sovittamisessa on välillä omat haasteensa, mutta joustamme molemmat ja tähtäämme siihen, että lapset ovat joka kuu puolet ajastaan kummallakin. Väittelyitä on matkallemme osunut, mutta niistä on aina päästy yli.

Petri oli elämäni tärkein mies yli vuosikymmenen, 15 vuotta kylläkin tuntuu käsittämättömän lyhyeltä ajalta. Mielestäni olemme tunteneet ainakin kolmekymmentä vuotta. Meillä oli ihana suhde ja olen hemmetin tyytyväinen, että juuri Petri on lasteni isä. Jollain tavalla sain pitää hänet elämässäni, vaikka erosimme. Jokin aika sitten tuumailin parisuhteiden päättymisiä. Kuinka hetken aikaa elämästä toinen on tärkein ihminen ja kun ero tulee, katkeaa välit usein kokonaan. Se on hämmentävää miten ihmisen mieli toimii. Meidän on pakko tulla toimeen ja se on mielestäni erittäin hyvä asia. Eikä se juuri koskaan vaadi erityisiä ponnisteluita.

Kun erosimme, toivoin Petrin löytävän onnen. Näin kävikin ihanan pian. Lupasimme lapsillemme, että kukaan ei poistu heidän elämästään ja olemme pitäneet sanamme. Lisää ihmisiä on tullut ja koen sen rikkautena.

Arvostamme toisiamme ja se aivan varmasti välittyy lapsiin. Toisinaan minua harmittaa se, että meidän rakkaustarinamme päättyi. Mitään ei ollut tehtävissä, mutta olisi ollut mahtia säilyä perheenä, kohtalo vain päätti toisin. Perhe me jollain tavalla ollaan kuitenkin aina, lasten kautta.

Viisitoista vuotta, huh. Mutta juuri oikean ihmisen kanssa. Tämä rakkaustarina on ollut elämäni tärkein, tähän asti. Toivottavasti jonain päivänä tulee toinen yhtä tärkeä tarina taipaleelleni.

Kuva on kesältä 2006, Leevin ollessa puolivuotias.

37

MODERNIA MAAKUNTARUOKAA

 

Tällä viikolla juhlin julkkareita, oikein kaksi kertaa. Tiistaina julkaistiin Modernia Maakuntaruokaa ja torstaina Eat Cake! Olen ihastellut sen jälkeen pöydälläni olevaa maljakkoa jossa sojottaa värikäs leikkokukkien lajitelma.

Modernia Maakuntaruokaa oli pitkä, mutta antoisa projekti. Ollaan reissattu maakunnissa, kuvattu ruokaa kallioilla tuulen tuivertaessa, lennetty Lappiin könöttämään porojen keskelle. Kiroiltu, naurettu, laulettu! Matkassa oli muutama tuskan taival, mutta aina ne on selätetty ja tiesimme koko ajan, että tästä tulee jotain suurta ja upeaa!

Modernia Maakuntaruokaa on läpileikkaus Suomen luontoa, suomalaisia ja etenkin suomalaista ruokaa. Kirjan 95 reseptiä ovat herkullisia ja kauniilla tavalla uudistettuja. Niiden, sekä ruokakuvausten stailauksesta vastasi projektin myötä ystäväkseni muovautunut, Juuli Hakkarainen. Olen syönyt vuoden ajan Juulin keitoksia ja on aivan pakko kaavailla uusia yhteisiä projekteja, en pärjää ilman hänen kokkailujaan!

Ja niin.. Siitä kirjasta tuli sitä mitä kaavailtiin: kerrassaan upea. Se noudattaa satokauden kulkua, lipuu keväästä kevääseen. Yhdeksäntoista maakuntaa, liki kolmesataa sivua herkullisia maisemia, mielettömiä ihmisiä ja maukasta ruokaa!

Maakuntien menuja voi sekoitella, kenties kulkea ruoan kautta Etelä-Karjalaan isovanhempien luokse. Tarjota helsinkiläisille ystävilleen kotikuntansa safkaa. Olen yhtä mieltä Juulin kanssa siitä, että nyt on viimeinen hetki pelastaa maakuntien herkut. Juuli on fressannut vanhoja hittejä ja tuonut ne tähän päivään yrttien ja mausteiden myötä. Kirjassa on varmasti jokaiselle jotakin ja reseptit ovat helppoja. Ei outoja valmistusvälineitä ja jokaisen voi loihtia yksiönkin keittiössä.

Kirja on osa Suomi 100 -prokkista ja tämä onkin oiva, ajaton opus juhlavuoden kunniaksi.

Tällä hetkellä kirjan voi tilata TÄÄLTÄ.

7
1 2 3 9