Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

ARKI ISKI HURJAN KOVAA

Rakas blogi ja etenkin te lukijat. Inspiraationi tuottaa tekstejä teille oli ylimmillään heinäkuussa. Kävitte mielettömän mahtavasti täällä lukemassa höpötyksiäni ja jopa pientä kommentointia oli ilmoilla, wou! Sitten katosin toviksi. Kun palasimme kotiin lomamatkalta, könysimme festivaaleille ja sen jälkeen olen yrittänyt ottaa arkea vastaan.

Kovin monta muuttujaa on matkallamme ollut ja tekemistä aamusta iltaan. Viikonloput ovat täynnä reissuja ja iltojen vapaat tunnit täynnä kotiaskareita. On läksyjä, uusia opettajia ja pää täynnä ajatuksia. Suurta ärsytystä ja stressiä luo myös se, että kotimme ei ole löytänyt uutta omistajaansa.

Tänne kuvaaminen ja tekstien tuottaminen on sitä mitä teen myös työkseni. Kun kalenteri täyttyi ja hypin paikasta toiseen, joskus jopa kamera kädessä, söi se varsin letkeästi intoa tehdä samaa tänne. Koin jopa pientä lamaantumista arkeen paluusta. Oikeastaan viikon ajan olin varma, että kuolen väsymykseen, paniikkiin ja stressiin.

En kuitenkaan kuollut ja kroppani alkaa pikku hiljaa tottumaan tähän sykkeeseen, kuten aamulla heräämiseen ennen yhdeksää. Olen iloinen, että koulut ovat alkaneet ja vireillä on töiden saralla mielettömän ihania juttuja. Jos niistä jonain päivänä vielä saisi rahaa, olisimme pitkällä. Odottelen malttamattomana kuinka työ-syksy starttaa rahatöiden osalta (vielä on pelottavan hiljaista) ja yritän tehdä ohella listoilla roikkuvia työhön liittyviä juttuja, jotka ajattelin tehdä kesällä, mutta ajauduin lomailemaan (hyvä niin).

Haluan kertoa teille Rhodoksen matkasta, hiuksistani (!!), makuuhuoneen tulevasta muutoksesta, ihanista kotimaisista design jutuista, ajatuksistani ja myös kasvattaa blogin sisältöä uudella aluevaltauksella. Olen kaavaillut pientä juttusarjaa mielenkiintoisista tyypeistä syksylle ja en malta odottaa, että pääsen kertomaan siitä enemmän. Ajatuksena on myös uudistaa jälleen blogipohjaa..

Onko teidän loppukesä ja arki ollut sujuvaa kuin tanssi vai pelkoja ja stressiä täynnä? Minä yritän selvitä päivä kerrallaan, oli sitten kyseessä kiire tai lepo. Lepokin kuulkaa stressaa minua. Olkapäälläni nököttää tyyppi nimeltään Huono Omatunto ja se yrittää patistaa minut hommiin, vaikka järkeni sanoo, että on ihan ok levätä.

 

12

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *