Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

köökki

KÖÖKKI – Retiisi-ricottapihvit

Long time no Köökki! Teidän selän takana näitä on keräilty talteen ja tässä viime viikolta mielettömän fressi herkku. Maku oli raikas, mutta niin oli reseptikin!

Ensin tuli mieleen kalamurekepihvit (koostumus), sitten fiilisteltiin kvinoan pientä poksumista suussa. Retiisi oli enemmän viite kuin päätähti, ricotta teki pihvien koostumuksesta passelin. Kurkkurelissi napsahti pakettiin täydellisesti ja teki ateriasta kokonaisen. Jälleen annos, johon ei kaivannut lisäksi muuta. Ei sitä kolmatta osaa, joka usein tuo ähkyn (peruna, riisi, pasta). Kolmas osa oli jo pihveissä: kvinoa.

Glorian ruoka ja viini on kelpo lehti. Eniten näin kesän kynnyksellä nautiskelen juoma-sivuista. Joka kerta myös pohdin, miten kuukausi toisensa perään ruokatoimittajat keksivät uusia reseptejä! Vieläpä toimivia ja maistuvia!

 

 

5

KÖÖKKI – sinappisoosi

Kevättä on selkeästi rinnassa, salaatit tuntuvat palaavan hitaasti ruokavalioon. Talvi on minulle aikaa, jolloin kylmä ruoka ei hirmuisesti maistu. Ainakaan pääruokana. Paitsi toki valmiit markettien caesar-salaatit, joita syön lounaaksi hävettävän usein.

Jäävuoren huippu on toissa keväänä ilmestynyt Jonna Vormalan opus loistavien salaattien pariin. Reseptit ovat monipuolisia ja kirjasta löytyy myös muutamia leipäreseptejä, sekä tahnoja leivän päälle. Muutamia salaatteja on tullut kirjasta tehtyä, mutta salaateissa usein tärkeintä on kastike. Kokeilin ensimmäistä kertaa sinappisoosi -kastikkeen tekoa ja huljutimme sitä yksinkertaiseen feta-salaattiin. Toimii! Vaihdoimme punaviinietikan valkoviinietikkaan, maku oli mainiota silti.

Pääsiäisenä kokeilimme myös kirjasta löytyvää hunajavinegrettiä, vuohenjuustoa ja mansikkaa sisältävään salaattiin, hekin olivat oiva liitto.

Salaatinkastikkeissa on mielestäni vaikeinta suhteuttaa määrät oikein. Tuntui hurjalta laittaa yhteensä kaksi desilitraa öljyä ja puoli desiä etikkaa. Mutta oikeassa ne summat olivat. Kastiketta tuli hyvä määrä ja sillä sai rauhassa lutrata. Ostin viime syksynä Fiskarsin salaatinkastike-sheikkerin ja testasin sitä nyt ensimmäistä kertaa, erittäin pätevä vekotin! Talvella ostimme myös hyvän salaattilingon ja sekin on päässyt vasta pari kertaa hommiin. Emme malta odottaa vihreää kesää ja lukuisia salaatteja kastikkeineen.

 

4
Kommentit pois päältä artikkelissa KÖÖKKI – sinappisoosi

GUACAMOLE

Melkein yhdeksän kuukautta siinä kesti. Vedin lopulta ässän hihasta ja todistin Kaille olevani järisyttävän hyvä guacamolen tekijä. Varsinainen guaccis-jumalatar!

Guacciksen tekemisessä tärkeintä on rohkeus, mutta myös maltti. Sen voi helposti ryssiä pihtailemalla makujen kanssa, tai vetämällä överiksi, esimerkiksi chilin kanssa.

Tämä guacamole onnistui vallan mainiosti! Kyllä, myös guaccis-jumalatar saattaa toisinaan innostua ja mokata liikasuolalla tai tulisuudella.

2 avocadoa (sanoisin, että mieluummin vähän ylikypsiä kuin raakoja)
1 shalottisipuli
2 valkosipulinkynttä
1 mieto chili (ilman siemeniä)
1/3 korianteri-ruukusta
1 sitruunan mehu
mustapippuria
sormisuolaa

Hakkaan pieneksi sipulit, chilin ja korianterin, siis oikeasti pieneksi. Korianterin voi pilkkoa väljemmin. Avocadot puolitan, poistan kiven, viipaloin kämmentä vasten kuutioiksi, kaavin palat astiaan ja muusaan ne survimella. Haarukka käy myös hyvin. Joukkoon sitruunamehu ja mausteet.

Fakta on kuulkaa se, että suoloissa on eroja. Tavallinen hienosuola on erimakuista, kuin isokiteinen sormisuola. Kun suola ei sula seokseen täysin (kuten lämpimissä ruoissa), vaan tulee toisinaan kiteinä vastaan, tykkään käyttää sormisuolaa. Maku on parempi, trust me.

Mausteita saa muutenkin tässä käyttää huolella, ei kuitenkaan peitetä avocadon, korianterin, chilin ja sipuleiden taivaallista liittoa!

Me dipattiin tällä kertaa guaccista Vaasan ihaniin Seesami & Merisuola Ruisnachoihin. Syntisen terveellistä! Aj karamba!

5
Kommentit pois päältä artikkelissa GUACAMOLE

KÖÖKKI – Chalupa

Köökki on elellyt hiljaiseloa. Olemme olleet jokseenkin kiireisiä, ruoat toistavat toisiaan ja kun on kokattu jotain kivaa: on ollut ihan liian pimeää ottaa kivoja kuvia. Ja liian iso nälkä.

Selitykset sikseen! Muutama kuukausi (kyllä..) sitten teimme melko iäkkäästä, mutta hirmu ajankohtaisesta ja raikkaasta Pipsan keittiössä -kirjasta Chalupia! Maistuis varmasti sulle, mutta myös mulle! Maistelusta on jo sen verran aikaa, että täytyypä tehdä näitä pikimmiten uudelleen.

Chalupaan tuli papumuhennos, salaattia, fetaa, smetanaa ja tortillaletut paistetaan pannulla. Jälleen kerran meille osui resepti jonka kuva sisälsi enemmän kuin resepti. Kysymysmerkiksi jäi kuvassa olleet retiisit ja tuore yrtti.

Papumuhennoksessa olisin tarkkana savustetun paprikajauheen kanssa. En itse ole sen fani ja meidän soosissa se maistui liikaa. Myös kumina herättelee makunystyröitä. Mausta siis maltillisesti tai vaihda mausteet toisiin, jos nuo vieroksuttaa. Muhennos on kuitenkin se juttu chalupassa.

Erittäin kiva vaihtoehto iänikuisille perus tortilloille.

4
Kommentit pois päältä artikkelissa KÖÖKKI – Chalupa
1 2 3