Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

lifestyle

TAKAPIHAN ISTUTUKSET

En ole varsinainen viherpeukalo, mutta piha ilman kukkia ja kasvimaa ilman yrttejä, sekä tomaatteja, on synti! Etelän suuntaan oleva pihamme on kuiva ja kuuma. Vaikka ulkona olisi vain +15, kukat kuolevat hyvin helposti auringossa.

 

Tämän vuoksi valitsen vuosi toisensa jälkeen pelargonian, oikeastaan äitini painostuksesta. Kaikki muut kuolee heti, hän sanoo.

 

Ei tarvitse olla huippu viherpeukalo, jotta tajuaa kastella kukkia, mutta meidän pihalla sitä saisi olla tekemässä joka päivä, toisinaan kahdesti päivässä. Ihan niin eläkkeellä en vielä ole.

 

 

Viime vuonna kokeilin ihanan synkkää koristebataattia, se viihtyi kuumuudessa kiitettävästi. Tänä vuonna puna-apila pääsee testaamaan auringon voiman.

Meidän piha on tällä hetkellä järkyttävä. Voikukat ovat valloittaneet nurmikon, orapihlaja-aidan alapuoli on rikkaruohojen täyttämä ja betonilaattojen välistä tunkee jos jonkilaista lajiketta.

 

Kalusteet ovat täysin siitepölyn peittämiä. 

 

Emme ole olleet kotona, enkä yleensä jaksa puunata pihaa ennen kesäkuuta, joskus en ennen heinäkuuta. Kun siitepölyä kertyy sekunnissa juuri pyyhitylle pinnalle, annan sen mieluummin pikkelöityä kunnolla kalusteisiin. Tulevana viikonloppuna olisi kuitenkin tarkoitus nyppiä laattojen välit ja aidan alusta puhtaaksi, leikata ruoho ja letkuttaa koko piha runsaalla vedellä.

 

Pihamme perällä on Umpan paikka. Siellä on varjoisaa koko päivän. Siellä on myös edellisten asukkaiden rönsyilevä kukkapenkki. Repisin penkistä pois kaiken, paitsi raparperit. Niistä pidän ja meinaan leipoa keikauskakun, pian!

Penkistä nousee kuitenkin joka vuosi samat oudot lajikkeet, päivittelen niitä muutaman kuukauden ja lopulta ne ehtivät kuolla ennen kuin ehdin niihin kajota.

Pihan päädyssä kukkii lilana sireeni. Se plokkaa viimeisenkin näkyvyyden pihamme päädyssä kulkevalle kujalle. Viherpajasta lähti tänä vuonna mukaan viinipensas. Ostimme sen mielenkiinnosta, jos se tekisi edes pari rypälettä.

Kiillottakaa siis Riedelin viinilasit, Merlota tulossa sadonkorjuun jälkeen! 

 

 

Pihamme on pieni, mutta melko kookas rivarin takapihaksi. Ennen kaikkea piha on riittävän iso toimittaa tarvittavia kesäpuuhia. Siellä on trampoliini, joka on joka kesä yhtä odotettu kapistus. Can you blame them?Sieltä löytyy kasvimaa, josta nousee tomaatteja, timjamia, rosmariinia ja ehkä myöhemmin sinne Kain tänään kylväämiä pinaattia ja ruohosipulia.

Takapihalla on nurmikko-osuus ja laaja betoni-alue, jolle mahtuu hyvin ruokapöytä, baden badenia ja aurinkotuolia.

 

Grilli kruunaa kokonaisuuden. 

 

Tämä piha on ensimmäinen oma pihani. Se on ihana ja palvellut loistavasti opetuskohteena tulevalle viherpeukalolle. Toivoisin kuitenkin, että se ei olisi pihani enää ensi vuonna. Innostun puutarhuroinnista joka vuosi hieman enemmän ja en malta odottaa, että joku ostaa kotimme ja pääsen suunnittelemaan uuden talomme pihaa.

Sitä ennen aiomme nauttia. Jatkettu olohuone, kauniit kukat ja grillissä paistuva ruoka. Kesä on täällä! Jännityksellä jäämme odottamaan, pysyykö se.

5

MÖKKI – tarvitseeko ihminen muuta?

Emäsalon kallioilla olo tuntuu hävettävän onnekkaalta. Muistan elävästi viime vuoden elokuun, kun Kai vei minut ensimmäistä kertaa perheensä mökille. En voinut uskoa sitä paratiisia. Toisinaan tyyni ja toisinaan tyrskyävä meri, mielettömät kalliot, sata vuotta vanha talo, Kain vanhempien monipuolinen kasvimaa mansikoineen… Eniten taisin kuitenkin fiilistellä sitä, että kotiovelta mökille ajaa tunnin. Käytännössä siis paratiisi on aivan naapurissa.

Äitienpäivää juhlittiin kerrassaan upeassa säässä, meri oli tyyni kolme kokonaista päivää. Pääsin vierailemaan viereisessä mökissä, Kain sedän perheen luona. Tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen, keskustelut virtasivat ja Leeviltä katosi viimeinenkin vieraskoreus. Hän läpsii nykyään Kain lisäksi pepulle myös Kain veljiä.. Leevi saunoi äijien kanssa ja höpötti niin vimmatusti, että taisi veljesparvi vallan uupua.

Vietimme Kain äidin kanssa myös melko paljon aikaa sisällä, taloa siivoten. Kain vanhemmille valmistui uusi mökki ja meidän lössi sai viettää aikaa satavuotiaassa rakennuksessa keskenämme. Historian havinan lisäksi mökkeihin tuppaa kasaantumaan yhtä jos toista menneiltä vuosilta, ja me kävimme tällä kertaa käsiksi keittiöön. Minulle annettiin vapaat kädet laittaa mausteet ja muut oman makuni mukaan. Pääsimme siis hieman asettumaan taloksi! Lakanat jäivät päiväpeittojen alle, pyyhkeet vessan koukkuihin. Kauppalista on täynnä pieniä tykötarpeita roskapusseista kyypakkauksiin, valmiina seuraavaa visiittiä varten.

Olen täällä useasti maininnut, että mökillä sielu lepää. Sanon sen taas.

 

9

TIUSKIMISTA

Eilen yhdistin erään tositv-sarjan hetken omaan elämääni. Se herätti ja selvitti solmuja.

Olen ollut toisinaan herkillä, tiuskinut ja hermostunut pienestä. Riitoja on syntynyt turhista asioista ja muutama ilta on vietetty hiljaisuudessa. Olemme pohtineet ärsyyntymistä ja riitojen aiheita. Tuumailleet yhteensopivuutta ja suhteen arkea. Eilen tajusin, että olemme etsineet vikoja vääristä paikoista.

Muutama viikko sitten tv oli auki ja seurasin ruotsalaisen pariskunnan rakennusprojektia sivusilmällä. Arkkitehti-pariskunnan nainen oli ollut tontilla 24/7, osallistunut itse rakentamiseen ja ollut työnjohtajana. Kun kuvausryhmä tuli uudelleen käymään, nainen oli ollut kuukauden sairauslomalla. Hän oli palanut loppuun.

Oireet kohtasivat ja eilen tajusin lähtökohdankin täsmäävän.

Olen tehnyt nyt reilut kaksi viikkoa töitä aamusta iltaan. Saavun sitten kotiin kahdelta tai kuudelta, istun koneella kahdeksaan asti, vähintään. Kirjoitan puhelimen things to do listoille keskellä yötä tekemättömiä tehtäviä ja pyöritän seuraavan päivän palapeliä mielessäni.

Mikäli seuraavaa vapaapäivää, ilman minkäänlaista ajatusta töistä, pitää odottaa monta viikkoa, töitä saattaa olla liikaa yhdelle naiselle kannettavaksi. Olen väsynyt, mutta ongelmana onkin ollut se, että myös nautin valtaisasti kiireestä. Kiireinen kevät vähentää välittömästi yrittäjän painetta hiljaisesta kesästä. Pitää painaa kun rauta on kuuma, ja niin edelleen! Olen siis tehnyt työtä ilolla, mutta vaakakupissa painaa muutakin. En ehdi levätä. En ehdi nollata ja sumuinen mieli ahdistuu, hermostuu helposti. Kun pienikin asia tuntuu kaatavan koko huolella suunnitellun palapelin, toisten huomautukset ja teinin mielenosoitukset tuntuvat henkilökohtaiselta vittuilulta.

Olen kirjoittanut täällä aiemminkin siitä, kuinka vaikeaa minun  on erottaa työaikoja vapaa-ajasta. Jopa tämä blogin kirjoittaminen on tietyllä tapaa työtäni. Olenko siis nyt töissä? Ainakin puolittain. Lepäämistä tämä ei ainakaan ole, vaikka osa blogin kirjoituksesta meneekin harrastamisen piikkiin. Kun yksityisyrittäjä nauttii työstään, soppa on valmis. Olen tehnyt nyt paljon ylimääräistä pakollisten taskien sijaan ja olen onnellinen, kun virtaa on riittänyt. Nyt siitä kuitenkin kärsii läheiseni.

Kodin, parisuhteen ja lapsien hoitaminen eivät katoa mihinkään, vaikka töitä tekisi 12 tuntia päivässä. Ne ovat olemassa ja tunti illassa ei riitä. Sitten siitä alkaa seuraavaksi kerätä paineita. Luovuus tukehtuu, kun nakuttaa päivät koneella, istuu autossa kuvauskeikalta toiselle ja etsii vanhoja kuvia kovalevyiltä. Pinna kiristyy, kun pyykkikorit tursuaa ja kaupasta tarttuu taas mukaan eines päivälliseksi.

Lopulta toisen ei tarvitse kuin ehdottaa kävelylenkkiä ja vedät siitä sekunnissa johtopäätöksen, että avopuolisosi viittaa sinun olevan ylipainoinen laiska vätys. 

Jotta hommassa säilyy intohimo, minulla pitää olla aikaa jolloin ajatukseni virtaavat vapaasti. Aikaa, jolloin en ainakaan tietoisesti ajattele töitä. Nyt sitä on ollut olemattoman vähän. Olen yrittäjä juurikin siitä syystä, että joskus viikossa voi olla kaksi ylimääräistä vapaapäivää. Nyt niitä ei ole ollut pitkään aikaan. Se on hyvä, mutta huomaan mielenterveyteni myös kärsivän siitä. Sen vuoksi olenkin mentorini kanssa tuumaillut, että aikatauluni pitää laittaa uuteen uskoon. Minun pitää karsia vääränlaiset työt, ulkoistaa asioita (tarjous siivousyritykselle vetämässä) ja keskittää energiaa oikeanlaisiin asioihin.

Tähtäimessä on rento-Kaisu, joka ei tiuski rakkailleen. Kaisu, joka ei pilaa parisuhdettaan tai suhdetta lapsiinsa työllään. Kaisu, joka hallitsee kotia, delegoi tehtäviä ja ottaa leppoisan asennon sohvalla, kun joku toinen viikkaa välillä vaatteet pyykkinarulta. Sekin on ollut ongelma. Jos joku auttaa minua, en pysty vain olemaan. Minun pitää käyttää se aika hyödyksi.

Eilen se vihdoin tuli. Pitkään odotettu vapaapäivä. Käytin työasioiden miettimiseen päivän aikana ehkä 15 minuuttia. Loistava ja yllättävän hyvä saavutus! Lepäämään en toki päässyt, mutta maustelaatikon ja kuivakaapin siivoaminen, pataleivän leipominen, siskonmakkarakeiton valmistus, viidentoista viherkasvin multien vaihtaminen ja tulevan kodin suunnittelu lehtipinon kanssa, rentoutti omalla tavallaan. Myös tämän sunnuntain piti olla vapaapäivä, huomasin kuitenkin keskiviikkona vastaavani myöntävästi, kun tuli keikkapyyntö Järvenpäähän. Kiiruhdan siis seuraavaksi tuohon 5 km päähän kameran kanssa. Pitää painaa, kun rauta on.. Noh, kyllä te tiedätte jo miten tämä menee!

 

12

BLOK – asuntokauppaa


Kaupallinen yhteistyö Blokin kanssa.

Kymmenentuhatta euroa kuulosti tolkuttoman isolta summalta. Kiinteistövälittäjien palkkiot nousevat melko korkealle.. Me ajattelimme välittää asunnon itse, mutta kohtalo tuli väliin. Blok on reilu vuosi sitten perustettu yritys ja heidän toimintansa perustuu asuntoaan myyvän palvelemiseen, erittäin kilpailukykyisesti. Kaksi tuhatta euroa kuulosti paremmalta kuin kymmenen. Kutsun tätä ilmiötä välitysmaailman Überiksi.

Asunnon voi myydä itse, melko helposti. Ostaja kuitenkin saattaa epäröidä tehdä kauppoja ilman välittäjää ja minä taas aloin nähdä painajaisia virallisen kauppakirjan tekemisestä. Blok vastasi toiveisiimme. Me esittelemme kodin, Blok hoitaa kaiken muun.

Kirjauduin järjestelmään sisään, listasin sivuilta kohteen sisään, ehdotin kuvausta varten ajankohtaa ja pian minulle soitti välittäjä.

Kirjautumisen ja peruskysymysten jälkeen Blok tosiaan hoitaa kaiken, 0,75% välityspalkkiolla. He ottavat yhteyttä isännöitsijään, tilaavat tarvittavat asiakirjat ja tekevät asuntoilmoituksen sivuilleen, se löytyy tietysti tuttuun tapaan myös Oikotieltä ja Etuovesta. Minun tehtäväkseni jäi katsoa ilmoitus läpi, kertoa omakohtaisia kokemuksia asunnosta (mikäli niin halusin) ja hyväksyä myynti-ilmoitus. Tietojani ei tule esille, ellen niin halua. Ostajakandidaatit ottavat yhteyttä Blokin välittäjiin.

Blok kertoo rehdisti hinnan perustuvan muun muassa siihen, että heidän mielestään välittäjille maksetaan liikaa. Parhaassa tapauksessa välittäjä voi laskuttaa esimerkiksi kymppitonnin, muutaman tunnin työstä. En siis ihmettele, että välittäjiä tuntuu olevan paljonkin liikenteessä. Blokin riveistä löytyy välittäjiä, jotka ovat aiemmin toimineet ”perinteisinä” välittäjinä alan yrityksissä, nykyään he työskentelevät kiinteällä kuukausipalkalla. Blok on automatisoinut asioita ja he keskittyvät kohteen markkinointiin. Meidän kodista käytettiin minun ottamia kuvia, jotka olivat jo valmiina, mutta 3D-kuvaus käytiin tekemässä. Kuten jokaisessa kohteessa. Potentiaaliset ostajat näkevät  kohteen netistä kovinkin yksityiskohtaisesti. Täten ostajillakaan ei mene aikaa hukkaan, mikäli myyntikuvat ovat epärealistisia tai väärentävät tilaa liiaksi.

Koko prosessi on tehty sekä ostajalle, että myyjälle helpoksi. Välittäjät ovat tavoitettavissa helposti, auttavat kun apua tarvitaan ja sivuilla oleva Chat pelittää. Ostotarjouksen voi tehdä vaikka keskellä yötä ja minä saan siitä heti tekstarin.

Meillä oli sunnuntaina ensimmäinen näyttö. Se jännitti vietävästi. Siivosimme kuin hullut ja pelkäsimme samaan aikaan: entä jos ketään ei tule! Kävijöitä kuitenkin oli mukavasti, ainakin kahdeksan potentiaalista ostajaa kävi nuuhkimassa meidän kotia. Kaikki löysivät hyvin perille, olinhan vastaanottanut Blokilta myyntipaketin.

Kyltit, muovitossut, esitteet sekä ohjeet myyntiä varten saapuivat näpsäkästi omaan postilaatikkoon. Bongasin sieltä muutaman hyvän vinkin maalaisjärkeni lisäksi, ja olin kuin muina välittäjinä sunnuntaina. Toivotin heidät tervetulleiksi, ojensin esitteen ja kehotin heitä kurkkimaan vapaasti kaappeihin ja laatikoihin. Juttelin mukavia, olin tavoitettavissa ja vastasin kysymyksiin.

Elämme jännittäviä aikoja! Yhtään tarjousta emme ole vielä vastaanottaneet, mutta näissä ymmärtääkseni vaaditaan malttia. Kaikki ajallaan. Toivon, että joku rakastuu päätä pahkaa (pian) meidän kotiin ja löytää tästä oman turvasataman. Mikäli kaikki ei mene putkeen ja asunto jää myymättä, Blok ei laskuta mitään. Mikäli haluat vaihtaa suuntaa kesken prosessin: myydä itse tai palkata ”perinteisen” välittäjän, Blok ei laskuta mitään.

Mahtia, että Blok tekee tästä kaikesta kivutonta ja vieläpä edullisesti.

Tässä vielä linkki meidän myynti-ilmoitukseen, laittakaahan ostellen!

7
Kommentit pois päältä artikkelissa BLOK – asuntokauppaa
1 2 3 153