Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

muona

KÖÖKKI – sinappisoosi

Kevättä on selkeästi rinnassa, salaatit tuntuvat palaavan hitaasti ruokavalioon. Talvi on minulle aikaa, jolloin kylmä ruoka ei hirmuisesti maistu. Ainakaan pääruokana. Paitsi toki valmiit markettien caesar-salaatit, joita syön lounaaksi hävettävän usein.

Jäävuoren huippu on toissa keväänä ilmestynyt Jonna Vormalan opus loistavien salaattien pariin. Reseptit ovat monipuolisia ja kirjasta löytyy myös muutamia leipäreseptejä, sekä tahnoja leivän päälle. Muutamia salaatteja on tullut kirjasta tehtyä, mutta salaateissa usein tärkeintä on kastike. Kokeilin ensimmäistä kertaa sinappisoosi -kastikkeen tekoa ja huljutimme sitä yksinkertaiseen feta-salaattiin. Toimii! Vaihdoimme punaviinietikan valkoviinietikkaan, maku oli mainiota silti.

Pääsiäisenä kokeilimme myös kirjasta löytyvää hunajavinegrettiä, vuohenjuustoa ja mansikkaa sisältävään salaattiin, hekin olivat oiva liitto.

Salaatinkastikkeissa on mielestäni vaikeinta suhteuttaa määrät oikein. Tuntui hurjalta laittaa yhteensä kaksi desilitraa öljyä ja puoli desiä etikkaa. Mutta oikeassa ne summat olivat. Kastiketta tuli hyvä määrä ja sillä sai rauhassa lutrata. Ostin viime syksynä Fiskarsin salaatinkastike-sheikkerin ja testasin sitä nyt ensimmäistä kertaa, erittäin pätevä vekotin! Talvella ostimme myös hyvän salaattilingon ja sekin on päässyt vasta pari kertaa hommiin. Emme malta odottaa vihreää kesää ja lukuisia salaatteja kastikkeineen.

 

4
Kommentit pois päältä artikkelissa KÖÖKKI – sinappisoosi

GUACAMOLE

Melkein yhdeksän kuukautta siinä kesti. Vedin lopulta ässän hihasta ja todistin Kaille olevani järisyttävän hyvä guacamolen tekijä. Varsinainen guaccis-jumalatar!

Guacciksen tekemisessä tärkeintä on rohkeus, mutta myös maltti. Sen voi helposti ryssiä pihtailemalla makujen kanssa, tai vetämällä överiksi, esimerkiksi chilin kanssa.

Tämä guacamole onnistui vallan mainiosti! Kyllä, myös guaccis-jumalatar saattaa toisinaan innostua ja mokata liikasuolalla tai tulisuudella.

2 avocadoa (sanoisin, että mieluummin vähän ylikypsiä kuin raakoja)
1 shalottisipuli
2 valkosipulinkynttä
1 mieto chili (ilman siemeniä)
1/3 korianteri-ruukusta
1 sitruunan mehu
mustapippuria
sormisuolaa

Hakkaan pieneksi sipulit, chilin ja korianterin, siis oikeasti pieneksi. Korianterin voi pilkkoa väljemmin. Avocadot puolitan, poistan kiven, viipaloin kämmentä vasten kuutioiksi, kaavin palat astiaan ja muusaan ne survimella. Haarukka käy myös hyvin. Joukkoon sitruunamehu ja mausteet.

Fakta on kuulkaa se, että suoloissa on eroja. Tavallinen hienosuola on erimakuista, kuin isokiteinen sormisuola. Kun suola ei sula seokseen täysin (kuten lämpimissä ruoissa), vaan tulee toisinaan kiteinä vastaan, tykkään käyttää sormisuolaa. Maku on parempi, trust me.

Mausteita saa muutenkin tässä käyttää huolella, ei kuitenkaan peitetä avocadon, korianterin, chilin ja sipuleiden taivaallista liittoa!

Me dipattiin tällä kertaa guaccista Vaasan ihaniin Seesami & Merisuola Ruisnachoihin. Syntisen terveellistä! Aj karamba!

5
Kommentit pois päältä artikkelissa GUACAMOLE

RUOKABOKSI – testissä

Maanantai-iltana soi ovikello Järvenpääläisessä rivitalossa. Ovesta sisään pujahti pahvilaatikko, jonka uumenista löytyi seuraavalla neljälle päivälle, neljälle henkilölle raaka-aineet ja reseptit. Eli juuri meidän perheelle! Kissanruokaa ei kylläkään ollut mukana.. Hehe.

Hymyilin leveästi kun ruoat oli siirretty jääkaappiin. Minun tarvitsisi vain avata pirtsakan keltainen reseptivihko, joka oli kuin minikokoinen söpö keittokirja, kaivaa raaka-aineet esille ja laittaa kokaten ohjeen mukaan. Normaali prosessi, mutta minulle raskainta on monipuolisten ja erilaisten aterioiden suunnittelu, sekä kaupassa käynti. Koska olen huono suunnittelemaan aterioita, kauppaan joutuu menemään useasti ja nälkäisenä.

Ateriat olivat helppoja valmistaa. Kain mukaan. Hän kokkasi 3 ateriaa neljästä… Menu koostui melko perinteisistä raaka-aineista, mutta siellä oli juuri niitä kaivattuja tvistejä: Lohen päälle inkivääriä, kanalle Dijon-sinappia, lihapulliin fetaa. Kasviksia oli jokaisella aterialla riittävästi, muun muassa lihapullasubin väliin laitettiin aimo annos kaalia. Jäimme kuitenkin kaipaamaan kasvisruokaa ja tuumailimme miten laatikon hinta sitten koostuisi.. Ruokaboksilta tiedettiin kertoa, että tällainen on suunnitteilla. Nyt neljän aterian boksi neljälle kustantaa 89e, kolme ateriaa 74e.

Meidän laatikko oli koottu hieman huolimattomasti, yksi paketti patonkeja uupui, samoin perunamuusi. Meiltä kuitenkin löytyi kaapista perunoita ja subeja söi vain kaksi ihmistä, joten homma meni justiin nappiin. Ruokaboksin kanssa onkin huomioitava omat varastot. Kun maanantaina vastaanottaa paketin, kannattaa vihkosta tarkistaa mitä pitää löytyä omasta kaapista. Tiistaina ehtii täten tehdä vielä ne hankinnat. Yleensä mennään suolalla, pippurilla ja öljyllä. Mutta tällä viikolla sieltä löytyi hunajaa, valkoviinietikkaa, yrttisekoitusta… Meillä on kaapissa aina maitoa ja kananmunia, mutta kaikilla varmasti ei ole. Ruokaboksin sivuilta löytyy lista oman jääkaapin perusvarastosta.

Toisaalta taas joitain raaka-aineita oli enemmän kuin kylliksi, esimerkiksi riisiä. Pieniruokaisten ja ronkeleiden lasten kanssa myös annokset neljälle olivat reilut, Kai sai mahan liiankin täyteen ja minä lounasta seuraavalle päivälle.

Ruokaboksi helpotti meidän viikkoa ja reseptit toivat arkeen kaivattua luksusta. Tulemme varmasti palaamaan palvelun pariin uudelleen. Ruokaboksin sivuilta löytyy parin viikon edestä reseptejä (myös edeltävien viikkojen) ja jos tykkää käydä kaupassa, sieltähän voi käydä nappaamassa vain reseptit. Itse mieluusti maksan hyvästä palvelusta ja mikä mielettömintä: tyhjän laatikon voi lahjoittaa kuskille kiertoon, nerokasta!

RUOKABOKSI.FI

7
Kommentit pois päältä artikkelissa RUOKABOKSI – testissä

MÄTTÖSUNNUNTAI 4

DSCF3803 DSCF3790 DSCF3798 DSCF3823 DSCF3833 DSCF3821 DSCF3849 DSCF3847 DSCF3837 DSCF3867 DSCF3855 DSCF3869

Mättösunnuntai oli törkein mättöfiesta kera pitsojen. Rasmus teki pizzapohjataikinan maitoon ja johonkin paahdettuun valkosipuliin. En ymmärrä. Maistui se vähän siitä läpi, täytyy myöntää. Höhö.

Täytteitä oli hirmuinen määrä, jokainen teki oman pitsan, kinkkupitsa oli lapsille ja vielä riitti yksi villikorttipitsa. Kuusi pitsaa, reilut viisi päätyi napoihimme ja kaikki olivat siinä vaiheessa aivan ähkyissä. Sopiva määrä justiinsa!

Oma hittipitsani on tonnikala-ananas-feta ja neljäntenä täytteenä fiiliksestä riippuen punasipuli, rucola tai tomaatti. Tein jälleen sellaisen pitsan jossa neljäs täyte oli marinoidut punasipulit; jestas että toimi! Minulle nauretaan pitsani vuoksi, kun en suostu tekemään tai tilaamaan pitseriassa muunlaista. Maistoin kaikkia tekemiämme pitsoja ja omani oli paras. Mitäs sitä parasta vaihtamaan! Toki muutkin olivat hyviä ja esimerkiksi Skifferissä syömäni mansikka-vuohenjuustopitsa oli aivan hitti. Maistan uusia mielelläni mutta riskiä en ota jos nälkä on kurniva ja haluaa varmasti taatun pitsanautinnon.

Meidän mättösunnuntait sisältää toki lapsia, kaikkiaan viisi kakrua melskaa olkkarissa ja ravaa keittiössä kun yritämme syödä. Yhteisinä ruokapäivinä lapset saa ekan kattauksen tai vaihtoehtoisesti ovat syöneet muuta ruokaa aiemmin. Meidän mättösunnuntai ei siis todellakaan ole rauhallinen aikuistensetti, vaikka aiemmista kuvista on niin saattanut päätellä. Täällä mennään ihan täydellä jengillä, kesken ruokailun kinaamisia ratkoen.

Tänä sunnuntaina mättöilyä ei jaksanut kukaan. Me palasimme Rasmuksen kanssa kylpyläviikonlopulta sukuvisiitin kautta ja päädyimme tekemään avocadosurvosta leipiemme päälle, ihan kahden. Teimme myös pesän olohuoneeseen. Olen kaavaillut uuden sohvan hankkimista koska kolmen istuttava nahkasohva ei meinaa pitää sylissään edes meitä kahta. Vielä ei ole löytynyt sopivaa kalustetta joten kaivoimme kaapista ilmapatjan ja olemme löllineet lapsetta sunnuntaita olkkarin lattialla. Lievä darra miehen kainalossa, melkein tulee väristykset viime vuoden yksinäisistä sunnuntai-illoista.

3
Kommentit pois päältä artikkelissa MÄTTÖSUNNUNTAI 4
1 2 3 8