AMMATINVALINTAKYSYMYS

avk_kansi

 

Yläasteen opinto-ohjaaja kertoi tunneillaan ainoastaan Järvenpään lukiosta. Meille oli tulossa uusi upea lukio, jossa me saisimme opiskella viimeisen lukuvuoden. Eihän nyt Suomen (vai oliko se peräti Pohjoismaiden) hienoimmasta lukiosta voisi kieltäytyä. En kuitenkaan päässyt sinne, vaan jouduin Keravan lukioon.

Lukioon en toki halunnut yhtään, kampaajaksi tai valokuvaajaksi kyllä. Halusin tehdä käsilläni, käytännössä. Yläasteen jälkeisenä kesänä iski paniikki. Selvisi, että olisin voinut hakea myös ammattikouluuun. En ymmärtänyt, lukiohan oli opon mukaan ainoa vaihtoehto! Olin elänyt käsityksessä, että vasta lukion jälkeen pääsisi opiskelemaan ammattiin.

 

Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.55.02 Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.58.43

Ajauduin hakemaan jälkihaussa Keski-Uudenmaan ammattiopistoon ja pääsin sisään. Olimme kiertäneet luokkani kanssa ensimmäisenä koulupäivänä opetuskeittiöt, koulun rantasaunan ja luokkatilat, kun Järvenpään lukion rehtori soitti. Hänellä oli paikka minulle. Kieltäydyin. Olin tullut kotiin. Kokkasin koulussa, olin ravintoloissa työharjoitteluissa ja iskin kiinni työelämään kun kaikki muut ystäväni pänttäsivät matematiikkaa.

Opiskelu oli rentoa ja aloin saamaan todella hyviä numeroita. Korkkasin kiitettäviä, kun matematiikkaa ja fysiikkaa opetettiin käytännössä, esimerkiksi laskemalla ruokahävikkejä. Aloin hahmottamaan asioita, tajusin asiat käytännössä. Lukeminen ei koskaan ollut juttuni, mutta nyt keittiökemia jopa kiinnosti!

 

Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.52.11 Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.57.15 Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.52.41

 

Ensimmäisenä koulupäivänä siis kieltäydyin lukiopaikasta ja samalla myös tiesin, että en tule jäämään kokki/tarjoilijaksi. Valmistuin kuitenkin koulusta huippuarvosanoin ja kesätöiden loppuessa ajauduin Järvenpään kaupungin työttömille nuorille suunnattuun Mediapajaan.

Ohjaajakseni ajautui Taikissa opiskellut nainen, joka avasi minulle Photoshopin salat, kuvasin Mediapajan esitteen ja kuulin, että valokuvausta voi opiskella ammattikoulussa ammattikorkean tai yliopiston sijaan.

 

Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.51.43 Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.58.15 Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.55.47

 

Sain töitä uudelta ABC-asemalta ja jätin Mediapajan kesken. Olin päättänyt, että seuraavana keväänä haen taas opiskelemaan ja halusin tehdä töitä ennen sitä. ABC:llä minusta kuoriutui palvelualojen ammattilainen ja he olisivat halunneet jatkokouluttaa minut esimiestehtäviin. Mutta meikäpä valittiin opiskelemaan valokuvausta 500 hakijan joukosta.

Opiskelin, tein vauvan välissä ja palasin kahden vuoden kuluttua takaisin. Näin harjoitteluni aikana kuukausipalkkalaisten työtä A-lehdillä ja se ahdisti hieman. Olin jo vuosia tiennyt, että haluan tehdä valokuvaajan töitä, kehityin koulussa koko ajan, mutta suunta oli epäselvä. Opintojeni viimeisenä keväänä luokkaamme astui opettajamme vanha opiskelukaveri. Hän kertoi freelancerin työstään ja sen jälkeen tiesin polkuni.

 

Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.56.05 Näyttökuva 2017-01-23 kello 19.56.30

 

Työura on monien sattumusten sarja. En ole missään vaiheessa kokenut suuria paineita työstä, mutta silti tiennyt, että pyrin viihtymistä kohti. Työn pitää olla minulle tärkeää ja henkilökohtaista. Työn pitää olla haastavaa, mutta myös ihanaa. Pitää kokea onnistumisia ja selvitä pompuista.

En ole päättänyt olla valokuvaaja tästä eläkeikään. Voisin olla, ei se siitä ole kiinni. Se on kiinni muuttuvasta maailmasta, tulevaisuudesta. Minun tulevaisuuteni on auki ja tiedän, että polku löytyy varmasti kunhan on avoinna uusille jutuille ja asenne on kohdillaan.

Minä ja ystäväni Anne Ventelä ollaan tehty kirja. Se kertoo työstä ja sen tulevaisuudesta. Se kertoo neljäntoista nuoren aikuisen tarinan ja polun nykyiseen pisteeseen. Se on pirun mielenkiintoinen, liikuttava, hauska ja rohkea! Se on infopläjäys ja tavallaan synninpäästö. Kenenkään ei koskaan tarvitse tietää mikä hänestä tulee isona.

Kirja tulee painosta ensi maanantaina ja nyt siitä on mahdollisuus saada parin viikon ajan koodilla AVK2017 -20%. Osta teinillesi, kummilapsellesi, kaverillesi, itsellesi! On ihan ok olla vähän hukassa ja kirjan kautta tajuaa, että niin ovat kaikki muutkin. Ainakin olleet.

KIRJAN VOI OSTAA TÄÄLTÄ. 
Alekoodin (AVK2017) jälkeen hintaa jää 23,20e (sisältää postikulut Suomeen)
EI PAHA!

12

AKUUTIN HAASTATTELU

Näyttökuva 2016-06-18 kello 0.31.02 Näyttökuva 2016-06-18 kello 0.30.51 Näyttökuva 2016-06-18 kello 0.31.37

 

Ylen Akuutti on tv-ohjelma, mutta tuottaa paljon myös materiaalia pelkästään verkkoon. Muutama viikko sitten sain haastattelupyynnön ja tiistaina istuimme alas toimittaja Mira Pelon kanssa. Syntyi ensimmäinen minusta tehty kirjoitus, jossa ei punakynä viuhunut. En kommentoinut enkä korjannut mitään.

Muutamat höpötykset olisin voinut kenties pitää sisälläni, mutta tämmönen mä olen. Hieman urpo. Naurahdin ääneen kun luin kirjoituksen alusta sanat: Kaisu Jouppi syö lounastaan hitaasti, sukii tummaa kiharapilveään ja puhuu paljon. Juuri näin, haha. Mira nosti keskustelustamme esiin pääpointit ja kirjasta lainattu Sannan tarina kulkee ihanasti koko jutun läpi.

Kurkkikaahan juttu läpi ja tilatkaa Tyhjä syli, mikäli se ei vielä hyllystänne löydy! Sitä saa No Tofu Publishingin verkkokaupasta, sekä kirjakaupoista.

AKUUTIN KIRJOITUS TÄÄLLÄ.

11

SAMU

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Hämmentävän yhteydenoton jälkeen olin osana tiimiä joka puuhasteli uutta suomalaista miestenlehteä. Tiimin käsistä syntyi Samu, jonka ensimmäinen numero julkaistiin kuukausi sitten.

Samusta tuli ensimmäinen lehti, jonka sivuille tein aivan itse koko juttukokonaisuuden. Vaikka tein kirjan, oli tämä silti jännittävä etappi urallani. Kenties sain tästä uskoa tehdä enemmänkin juttuja joissa sekä kuvat, että teksti ovat käsialaani. Kohtukuolemasta kertova kirjani Tyhjä syli sai siis spin-offin. Kirjassani kerron naisten tarinan ja Samun sivuilla käsittelen neljän miehen surua.

Samu on feministinen miestenlehti, se uhkuu tasa-arvoa. Nettisivuillamme lehti on kiteytetty loistavasti: Samu on uusi, kiinnostava ja kaunis lehti miessukupuolesta, sen merkityksestä, moninaisuudesta ja ilmenemismuodoista. Millaista on olla mies nyt ja millaisena mies nähdään? Lisäksi lehti esittelee kiinnostavia tyyppejä ja uusia ajatuksia miessukupuolesta. Nyt jos koskaan on aika entistä voimakkaammin kyseenalaistaa perinteisiä sukupuolirooleja, jotka pahimmillaan vahingoittavat paitsi yhteiskuntaa, myös siinä eläviä ihmisiä. 

On mahtia olla mukana tiimissä joka tekee hyvää ja ennenkaikkea kaunista jälkeä. Samu on visuaalinen kokonaisuus. Kohti kakkosnumeroa!

Samuun voi tutustua ja sen voi tilata osoitteesta samulehti.com

 

Lehteä voi seurata Facebookissa ja Instagrammissa (@samulehti), liittykää mukaan loistotiimiin!

5

KONMARITETTU

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomi kohahti kun KonMari tuli kauppoihin, kaikki puhuivat siitä. Kuulin ja luin ilmiöstä, mutta mitä uutta kirja voisi järjestelijä-hullulle tarjota? Muutama kuukausi sitten ostin sen alennusmyynnistä ja ymmärsin. Kuten itse kirjoittaja Marie Kondo, olin järjestellyt vuosia väärin. Olin menossa oikeaan suuntaan, mutta väärää reittiä. Kirja vaikutti minuun niin voimakkaasti, että poistin spontaanisti 2/3 kirjoistani kesken lukemisen.

Kondo avasi metodeillaan silmiäni entuudestaan. Kuten blogini sivubannerissa lukee, seuraava ammattini voisi olla personal organizer. Olen ollut vuosikausia ahkera kaappien siivooja ja kun pääsin kuopusta odottaessani siivoamaan vanhempieni vintin, olin haljeta onnesta. Se oli mitä loistavinta terapiaa, pesänrakennusvietti oli kuumimmillaan. Pitelin vanhoja pehmolelujamme ja tavasin isälleni ”KUKAAN EI TARVITSE NÄITÄ ENÄÄ!” Kun isäni kantoi roskalava-pinosta takaisin radiota, huusin vaatekasan takaa ”SE ON RIKKI! KÄDET IRTI SIITÄ!” Minulle ei ole koskaan tuottanut ongelmaa luopua tavarasta. Olen se ihminen joka surutta poistaa syntymäpäivälahjat elämästään, jos ne eivät ole mieluisia. KonMarin kautta sain vieläpä siunauksen tälle asialle. Lahja on tuonut iloa sen antajalle ja sinulle kun olet sen saanut. Jos se ei kuitenkaan sovi tyyliisi tai on muuten tarpeeton, eikä tuo sinulle iloa, se on tehnyt tehtävänsä ja on aika päästää irti.

Kirjan kautta aloin katsomaan kotiani ja tavaroitani eri tavalla. Koko idea piilee kiteytettynä siitä, että ei lähdetä poistamaan tavaraa, vaan etsitään joukosta ne jotka tuottavat sinulle iloa. Olin karsinut kirjoistani aikaisemmin jo paljon, mutta kun KonMarituksen jälkeen katsoin hyllyä Kondon metodeilla, hämmästyin. Miten paljon siellä olikaan kirjoja joita säilytin mitä typerimmistä syistä! Kun nyt katson karsittua hyllyä ja siellä olevaa muutamaa kirjaa, heistä jokainen tuottaa minulle iloa. Kun näen hyllyn, hymyilen. Siitä on KonMarissa kyse!

Tässä tähdätään elämänmullistukseen! Olen tosiaan ollut oikeilla jäljillä, joten minun muutokseni ei ollut jumalattoman mullistava, mutta se toi päähäni paljon ajatuksia.

Luin kirjan vasta tänään loppuun. Kun olin lukenut konkreettiset ohjeet järjestelystä, järjestin kotini ja kirjan loppu jäi lukematta. Täytyy myöntää, että siellä on myös jonkun verran huttua joukossa, mukaan lukien ”Tervehdi aina kotiasi ja kiitä käsilaukkuasi joka päivä”. Mutta kun osaa lukea kirjasta tärkeimmät pointit, pääsee pitkälle! Kun suljin lopulta kirjan kokonaan, pääni valtasi ajatus tulevasta. Jokaisen ihmisen pitäisi lukea tämä kirja. Uskon kuitenkin vahvasti, että kaikista ei ole läpikäymään tätä prosessia itsekseen.. Täten taidan vielä säästää oman KonMarini.. Ensimmäistä kertaa pohdin vakavissani, tekisinkö tästä sivubisneksen..

10

MY BABY

image image

image

 

Sylini on täynnä Tyhjää syliä. Kolmen vuoden projekti on yksissä kansissa ja putkahti maailmaan lopulta keskiviikkona, puolen yön jälkeen, varsin yllättäen. Saimme aamulla painosta puhelun, että hän on täällä. Tuokoon hän lohtua niille keiden syli on tyhjä ja niille ketkä surua vierestä seuraavat.

Teos on juuri sellainen kuin pitää ja täten teknisiltä osin jännitys on lauennut. Tänään signeerasin ja rustasin omistuskirjoituksia ennakkotilauksiin, joita olikin upea määrä. Kiitos kaikille teille. Ensi viikolla kirja on Suomalaisessa ja Akateemisessa, sekä sitä toki voi koko ajan tilata No tofu publishingin nettikaupasta. On aivan välttämätöntä itse tehdä ristiretki kauppoihin katsomaan onko se todella siellä hyllyssä. Tää on vaan jokseenkin käsittämätön tunne. Nyt se on täällä ja siitä voi olla ylpeä.

Ensi viikolla juhlitaan julkkareita ja sitä seuraavalla Next generation -näyttelyn avajaisia. Mulla on ollut aivan hirvittävä kiirus ja ajatukset ei meinaa taas pysyä kasassa. Mulla olisi tänne blogiin juttuja jonossa niin vietävästi!! Ah, se assari nyt tänne!

TYHJÄ SYLI NETTIKAUPASTA
TYHJÄ SYLI FACEBOOKISSA

12

NEXT GENERATION – young eyes of photojournalism

Kuvankaappaus 2015-8-24 kello 10.53.25 Kuvankaappaus 2015-8-24 kello 10.53.00 Kuvankaappaus 2015-8-24 kello 10.50.42 Kuvankaappaus 2015-8-24 kello 10.51.01 Kuvankaappaus 2015-8-24 kello 10.51.53

 

Punastellen vastaanotin paikkani aika kovassa seurassa nyt kuulkaas. Next Generation – young eyes of photojournalism valokuvanäyttely kokoaa Korjaamon Valssaamoon kymmenen nuorta suomalaista kuvaajaa joista kaikkia yhdeksää kollegaa katson ylöspäin. Olen hämmentynyt ja jumalattoman otettu, että Tyhjä syli -projekti kutsuttiin mukaan tällaiseen seurueeseen.

Näyttely on auki kuusi päivää ja se esittelee valokuvaajia jotka tekevät omia pitkiä projekteja. Tyhjä syli on mukana kahdeksalla kuvalla ja tuohon mennessä kirjakin on jo julkaistu! En oikein voi ymmärtää sitä, että olen mukana. Suosittelen laittamaan näyttelyn korvan taakse ja kurkkimaan upeiden valokuvaajien upeita töitä. Nöyränä. Kerrassaan nöyränä täällä.

 

12