Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

ruoka

PUSSINSULKIJAT – tuo oma maailmansa

Jos minulla olisi kaappitilaa rajattomasti, olisivat kaikki erikoisriisit ja erimuotoiset- ja kokoiset pastat omissa pylpyröissään. Tasan ei mene kuitenkaan riisinjyvät ja tässä taloudessa tilaa on rajallisesti. Täten useille tuotteille on oma purkkinsa, eikä pussinsulkijaa tarvita. Entä ne jotka eivät ansaitse omaa purnukkaa?

Niitä on suljettu käärimällä, taittelemalla, kumilenksuilla, klemmareilla ja nyt klipseillä. Viimeinen vaihtoehto on ehdottomasti paras ja ei, en voi sietää värikkäitä ja isoja tähän tarkoitukseen tehtyjä sulkijoita. Se menisi jo yli.

Nämä mustat klipsit osuivat silmiini Berliinissä. Miettikääpä sitä. Hain sieltä asti pussinsulkijoita, eivätkä nuo ole edes mitenkään upeita. Mutta ne olivat mustia ja juuri sen kokoisia mitä olin etsinyt. Tai oikeastaan odottanut, että ne tupsahtavat eteeni.

Mikä on teidän suosikki näistä epävirallisista sulkijoista? En itse voi sietää kumilenksuja. Kai tosin näyttää välittävän niistä ja kieputtelee lenksuja jos jonkin ympärille. Minä sitten perästä puran niitä ja vaihdan klipsin tilalle. Klemmarit ovat melkeinpä vitsaus! Ne pitävät pussin kiinni pelkästään loistavalla tuurilla. Loistavalla tarkoitan lottovoittajan tuuria.

Minulla on laatikossa hyvin pieni kippo sulkijoille ja sen on riitettävä. Nyt se tursuu, koska klipsit ovat suht isoja. Jonain päivänä otan kipon käsittelyyn ja hävitän tarpeettomat sulkijat. Jonain päivänä minulla on kaappitilaa ja rahaa sen verran, että ostan jokaille tuotteelle oman ihanan purnukan ja saan orgasmin (sydärin sijaan), joka kerta kun avaan kuiva-aine kaapin.

1

BERLIINI – kohtasimme vihdoin ja viimein

Berliini toi kehooni vastareaktion siinä vaiheessa, kun joka toinen tuntemani ihminen oli ja meni ja viihtyi siellä. Vaikka Berliini tuntui siltä, että juuri se olisi kaupunki, joka tarjoaisi minun makuuni kaikenlaista, kohde ei vuosiin viehättänyt.

Oli pari muutakin syytä. Berliinin laajuus ja maisemat. Kävelen mielelläni Barcelonan pikkukujia ja katselen ikkunasta Italian maalaismaisemaa tuntikausia, mutta Berliinin Pasila-henkinen miljöö ei kutsunut luokseen. Berliini tuntui liikaa Suomelta. Se vaikutti Vantaan, Pasilan ja Pietarin sekoitukselta. Ja sitä se olikin! Haha!

Analysoimme matkallamme ja sen jälkeen kotona, mikä on se mikä meidät sytyttää? Mikä Berliinissä oli vikana, mikä toimi ja menisimmekö sinne uudelleen?

 

 

Viiden päivän aikana ehdimme nähdä melko kivasti, kaikki ne Idän alueet, jotka halusimmekin. Matkaa varten olin ahminut Lonely Planetin oppaan ja toverini kattavat vinkit. Kokosin ne Google Mapsiin omaksi kartaksi ja värikoodasin ravintolat, nähtävyydet, museot ja puodit.

Berliini on laaja, Berliini on iso. En halunnut haahuilla väärillä kulmilla ja kartta helpotti asiaa kummasti. Kun päätimme aamulla lähteä kokemaan Friedrichshainin, karttani kertoi missä kannattaa lounastaa ja mikä katu on eläväisin. Sen pohjalta valitsimme metropysäkin ja lähdimme tutustumaan alueeseen.

Matkustimme kesäkuun puolessa välissä ja against all odds, siellä oli kuuma. Tunnelma oli hikinen, vaikka olin haaveillut keväisestä viimasta ja leppoisasta käyskentelystä. Kävelimme joka päivä jumalattomasti ja harkitsimme metron lisäksi pyörien vuokraamista. Matkalla selkeni pian, että nauttisimme pitäjästä enemmän, ellei olisi helle. Selvisi myös, että emme rakastuneet eloisaan kaupunkiin palavasti.

 

Toivoin mielessäni, että Berliini yllättäisi positiivisesti. Se oli kuitenkin juuri sitä mitä olin uumoillut, vain laajempi ja isompi kuin olin uskaltanut edes ajatella. Olen pohtinut paljon, mitä reissusta tai Berliinistä mukamas puuttui..

Totesinkin, että matkustamisessa on paljon kiinni sattumasta. Meille sattui kuuman kelin (kyllä, sää voi olla liian hyvä!) lisäksi melko kehnot ruoat. Olemme molemmat intohimoisia ruoan rakastajia ja takana oli ystäväreissu Riiaan muutama viikko aiemmin, mielettömine ruokineen. Oikein odotin Berliinin ravintoloita ja ruokaskeneä. Petyimme useasti. Okei, pettyminen on ehkä liian vahva sana. Emme kokeneen ihania elämyksiä ruoan parissa ja koska ruoka oli oleellinen osa reissua, se vaikutti lopputulemaan.

Poikkeuksen teki Kopps, joka on mieletön vegaaninen fine dining ravintola. Söimme siellä reissun kalleimman illallisen, mutta se oli sen arvoista! Miljööltään mainittakoon myös Kreuzbergin läntisellä puolella oleva Hallesches Haus, joka myy tunnettujen brändien tuotteita (Hay, Ferm Living) ja sisältää ihanan ravintolan ja sisäpihan. Suosittelen nappaamaan aterian kylkeen raparperi-limun!

 

Suurin osa ihmisistä totesi ennen matkaa, että menkää itään! Matkan jälkeen kuitenkin selvisi, että lännessä olisi ollut ehkä enemmän katsottavaa, noin niin kuin interiööri mielessä. Huomasimme, että nautimme enemmän käyskentelystä vanhojen jugend-talojen katveessa, kuin käppäilemällä kilometritolkulla suoraa tietä, jonka varrella on harmaita kerrostaloja.

Berliini ei vienyt meidän sydämiä, mutta nautimme reissustamme! Se oli meidän vuosipäivä-matka ja kolmas yhteinen ulkomaanmatka vuoden sisään. Fiilistelimme puistoissa (jotka olivat muuten kamalassa kunnossa kuivan kauden jälkeen) kirjoja lukien, joimme viiniä ja lukuisia oluita. Lilluimme veneajelulla ja vierailimme holokaustin uhrien vaikuttavalla muistomerkillä. Kävelimme, kävelimme ja kävelimme ympäri tuota valtavaa kaupunkia. Suukottelimme ja höpöttelimme tulevaisuudesta.

Tuumailimme, että olisi kiva kokea kaupunki joskus uudelleen, pyörien kanssa esimerkiksi syyskuussa, kun aurinko ei vie energioita seikkailulta. Pyörien lisäksi metrolla liikkuminen on toki vaivatonta ja melko edullista. Suosittelen lataamaan äpin (BVG), jolla on kreisi-helppoa ostaa julkisen liikenteen päivälippu. (Mikäli siellä on vielä ihmisiä, jotka eivät ole Berliiniä kokeneet.)

Matkalla oivalsin, että Berliini palvelee ehkä astetta paremmin tyyppejä, jotka innostuvat klubiskenestä ja drinkeillä istumisesta. Me olimme päivän jälkeen täysin valmiita nukkumaan kello kymmenen (Kai kello yhdeksän) ja nukuimmekin hotellissamme Alexanderplatzilla täydellisiä yöunia. Olisi ehkä pitänyt kokea Berliini ensimmäisen kerran sinkkuna, ystäväporukan kanssa bailaten. Kain kanssa matkustamme kuin väsyneet vanhukset. Haha!

Vantaan, Pasilan ja Pietarin lisäksi Berliini on kuin moninkertainen Tukholman Södermalm. Kaupunginosissa on tie tai kaksi, joilla on ihania putiikkeja ja pikkuisia kahviloita ja ravintoloita. En ehkä itse jaksaisi samoja puoteja ja ravintoloita uudelleen ja uudelleen, ellen asuisi kohteessa. Matkustusmielessä on mukavaa aina kokea jotain uutta. Söderikin alkaa olla vähän liian tuttu, mielettömän ihana Lissabonkin on kahden kerran jälkeen keskustan alueelta koettu. Haluan uutta, nähdä paljon! Berliini oli kuitenkin bucket listilla ja nyt se on ainakin kertaalleen koettu.

Loppuun vielä muutama vinkki reissultamme: Bikini Berlin on paikallisten- ja hipsterimerkkien kauppakeskus, eläintarhan kyljessä. Ihanat puitteet ja paljon shoppailtavaa tyylitietoiselle. Store Kitchenin tuotteina on Dolce&Gabbana henkistä trendsetteriä, kyljessä on ravintola. Ihania tuotteita, paksulle lompakolle. Ruoka oli vallan passelia. Pro Qm ja Do you read me?! -kirjakaupat olivat herkullisia. Strand Bar on joen rannassa oleva baari (saa myös ruokaa), jossa järjestetään tansseja. Mielettömän ihana tunnelma! Jos rakastaa hummusta, Hummus & Friends on siinä vieressä. Mauerparkin ”kirppis” on aina sunnuntaisin. Se on tapahtuma, jonka haluat kokea. Puisto on kaukana upeasta puistosta, mutta siellä me istuttiin palaneella ja pölyisellä ”nurmikolla” bisseä juoden ja vegaanista pitaleipää syöden, kun paikallinen artisti soitti sulosointuja. Kirpputori osiossa on myös paljon ruokakojuja, kylmää juomaa löytyy, sekä Berliiniläisiä taiteilijoita aina printeistä laadukkaisiin koruihin. Ihana kokemus, sitä Berliini on varmasti parhaimmillaan!

Millaisia teidän Berliini kokemukset ovat? Täyttikö kaupunki odotukset? Tärkeimmät vinkit mitä tarvitsee kaupungissa selviytymiseen?

10

TOMAATTI – kesän karkki

Voiko tomaatteja syödä liikaa? Löytyykö kohtalotovereita? Onko joku muukin addikti?

Napsin näitä vähintään paketin päivässä. Olen koukussa ja tuumailen jo, voiko tomaateista olla jotain haittaa keholle? Keramiikkakipponi on nykyään tomaattikippo, joka on aamulla täynnä ja illalla tyhjä.

Syön tomaatteja puremalla kannan pois, imen mehut ja mussutan loput suussani Tämä prosessi ärsyttää Kaita valtaisasti. Hän syö kaiken samalla tavalla: laittaa ruoan suuhun, pureskelee sen ja nielee.

 

Minä on nautiskelija. Sulatan suussani suklaapalat, nuolen keksien sisällöt ja imeskelen tomaatit. 

 

Suuni reagoi tomaattien torjunta-aineisiin, koska en useinkaan ”muista” pestä niitä. Imen sisälmyksiini varmasti miljoonat määrät kemikaaleja tomaatin terveellisten ainesten lisäksi. Tai näin kuvittelen. Pitäisi varmasti testata pesemällä tomaatit: reagoiko suuni tomaatteihin vai suoja-aineisiin. En silti pysty lopettamaan ja odotan jo, että pihamaan kolme tomaatin taimea alkavat tuottaa omaa satoa.

Tomaatti on toimiva snacksi, etenkin kun yrittää vähän rajoittaa mussutettavan karkin määrää. Ainut, mikä hävettää tässä miniluumutomaattien maailmassa, on muovijäte. Se on järkyttävää nyt, kun ruokavaliossa on pikkuisten tomaattien lisäksi esimerkiksi pensasmustikat ja viinirypäleet. Tähtään muovipussittomaan elämään (roskapussit lukuun ottamatta), mutta nämä tämän hetken herkut tekevät elämän kovin vaikeaksi. Toivottavasti joku kehittää pian järkevän vaihtoehdon näille miljoonille muovipaketeille, joka ei kuitenkaan nosta tuotteiden hintoja kattoon.

4
Kommentit pois päältä artikkelissa TOMAATTI – kesän karkki

RIIKA – ja kaksikymmentä vuotta ystävyyttä

Kaksikymmentä (!) vuotta sitten taakseni istui seitsemännen luokan ensimmäisellä tunnilla silmälasipäinen Sonja. Siitä se sitten lähti.

Reilut kaksitoista vuotta sitten tein Sonjasta esikoiseni kummitädin. Kaksi ja puoli vuotta sitten Sonja teki minusta esikoisensa kummitädin. Näitä tapahtumia ennen, välissä ja jälkeen on tapahtunut kaikenlaista. Paitsi ei yhtä.. Emme ole koskaan olleet kahdestaan ulkomailla. Tämä virhe oli korjattava ja päädyimme kiireisten ruuhkavuosien saattamana Latviaan kolmeksi päiväksi.

Sonja pakkasi matkalaukkuun päiväkirjan vuosimallia 2003-2004 ja me nauroimme pissat housuissa historialle. Muistelimme menneitä, pähkäilimme tulevaa ja nautimme toistemme seurasta. Söimme kaksi kertaa päivässä fine diningia ja joimme lukemattomia prosecco-, viini-, drinkki- ja kokislaseja. Kokis on yhteinen paheemme. Ja näköjään nyttemmin myös viini.

 

Pienessä sievässä käyskentelimme Riian katuja ja nautimme hotellissamme kunnon yöunet ja hyvän aamupalan. 

 

Riika näytti parastaan. Helle helli ja pääsimme maistelemaan ihania ruokia ja ihmettelemään, miksi vanhassa kaupungissa on niin monta kirkkoa? Kävimme (tietenkin) kanaaliajelulla, ihmettelimme suut auki juustojen, leivonnaisten ja kukkien hintoja. Haaveilimme kakkoskodista elintarviketaivaassa ja kapusimme Radissonin Sky Bariin maailman parhaimmalle valkoviini sangrialle kurkkimaan miltä Riika näyttää lintuperspektiivista.

Löysimme tuliaisia, jatkoimme nauramista ja elämän analysoimista. Totesimme, että ystävyytemme toimii myös reissussa. Rakastan Sonjaa. Olen onnenpekka, että hän istui aikoinaan taakseni ja että olen saanut jakaa ilot ja surut hänen kanssaan jo näin kauan. Sovimme, että otamme pian uudestaan. Viiniä varmasti, mutta tässä siis tarkoitan kahden keskistä reissua. Kyllä tuo ihminen taitaa kulkea rinnalla niin kauan kuin elämä meissä sykkii.

 

Riikan ravintoloista voisin mainita seuraavat: B Bars, Muusu ja Riits, kaikki kokeilemisen arvoisia. Ogle.Riga tarjoili hyvät pitsat ja Bake Berry taivaalliset kakkupalat! Kanaaliajelu maksaa 12-15e ja on koettava. Kauppahallit ovat valtaisat ja etenkin kesällä sieltä kannattaa hakea piknikille marjat ja hedelmät.

Hintojen sanoisin olevan edukkaita. Vanhassa kaupungissa toki drinkit voivat maksaa kahdeksankin euroa, kaupoissa taas on niin edullista, että kyrsii. Puistot ja kanaalin vierusta huutavat istuskelmaan. Riiassa riitti katseltavaa kolmeksi päiväksi, neljäs tai ainakin viides päivä olisi jo vaatinut Jurmalan rantoja. Kompakti kaupunki, jossa meille riitti syömistä ja juomista. Ihme kyllä.

 

 

6
1 2 3 48