ruoka

RAPARPERINEN KEIKAUSKAKKU

 

Perinteinen raparperikeikauskakku on jälleen ajankohtainen. Takapihani kasvimaalla raparperit nousivat vaikka taivaalta tuli lunta. Nyt ne olivat könöttäneet jättisuurien lehtiensä kanssa jo viikkoja, kunnes vihdoin eilen leipaisin keikauskakun.

Jos olisin energinen kodinhengetär, haluaisin tehdä raparperikiisseliä, raparperimehua, raparperihilloketta. Voisin väittää pitäväni raparperista. Viime vuonna leivoin keikauskakun kolme kertaa. Kakku sai tänäkin vuonna kehuja, ystävältäni Sonjalta ja äidiltäni. Sekä minulta. Kakku on pirun hyvää seuraavana päivänä kun maut ovat oikein imeytyneet, mutta lämpimänäkin torttu maistuu! Lopuksi päälle heitetään toki litra vaniljakastiketta, tai jäätelöä. Kakku on kuitenkin suht makea, joten joillekin vaniljakastike voi olla liikaa.

RAPARPERIKEIKAUSKAKKU

50 g voita
2 dl fariinisokeria
500 g raparperia

Pilko raparperit. Sulata voi ja valuta se vuokaan, reunoille myös! Sirottele desi fariinisokeria pohjalle, lisää raparperit ja sirottele toinen desi sokeria raparperien päälle.

Taikina

150 g voita
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa

Vatkaa pehmyt voi ja sokeri vaahdoksi. Elä fuskaa tässä, vaahdosta pitää saada liki valkoista.
Lisää munat joukkoon yksitellen. Sekoita lopuksi joukkoon kuivat aineet.

Kaavi taikina vuokaan ja paista 175 asteessa 45 minuuttia.

 

 

Resepti on alunperin muistaakseni Kotivinkki-lehdestä.

 

5

SENCHA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Elämäni on loputon tie kohti ihanimpia teemerkkejä. Vihreä tee on uudehko tuttavuus elämässäni, noin vuosi sitten rakastuin senchaan ja olen ollut uskollinen sille aina kun mahdollista. Senchan laaduissa on suuria eroja. Parasta senchaa olen saanut japanilaisilta kuvattaviltani ja Eerikinkadun Théhuoneelta.

Pussitee on teelajien merkkiliikkeissä melko hintavaa suhteessa irtoteehen ja täten sählään teesiivilöiden kanssa. Ainakin arkisin se on kaukana miellyttävästä teeseremoniasta. Täten on hetkiä jolloin pussitee on ihanan helppo. Marketeista on ollut mahdotonta löytää kirkkaan vihreää senchaa, saatika pussiteen muodossa edes laadukasta vihreää teetä.

Vaan jälleen kerran Järvepään Citymarket yllätti. Kerrassaan ihana ja kovin senchamainen sencha luomutee on pakattu aromit säilövään pussiin, pussissa. Paketti ei ole halvimmasta päästä, mutta edullisempaa kuin merkkiliikkeissä ja itselleni helpommin saatavilla. Tee on myös riittoisaa, pussista riittää kaksi, ellei jopa kolme kupillista. Älkää kuitenkaan etsikö tuotetta turhaan teehyllystä. Jäken sittari on sijoittanut tämän aarteen ”Makuja maailmalta” käytävälle.

Mietin aina välillä lomamatkaa Japaniin. Se tulisi varmasti päättymään toisen matkalaukun ostoon jonka täyttäisin teetuliaisilla.

6

TEEPUSSIN PAIKKA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Juon teetä, paljon. Juon irtoteetä ja pussiteetä. Olen tehnyt itselleni teenostokiellon, mutta se ei ole pitänyt kovin hyvin. Olen jakanut kaapistani pois teet joista en itse pidä ja olen loppusuoralla merkkien kanssa jotka on ihan ok, mutta eivät parhaita.

Juon teeni suht mietona, pussin lillutus kupissa on hetkellinen toimenpide. Kun juon pussiteetä, useista irtoaa ainakin toinen kuppi, joistain laaduista jopa kolmas. Kun juon irtoteetä, laitan sen pieneen teesiivilään tai teekannuuni sopivaan isompaan siivilään. Sama homma, niistä riittää ainakin toinen kupillinen tai kannullinen. Keittiöni tärkein astia onkin kuppi tai lautanen jossa säilytän pussia ennen seuraavaa kuppia.

Vierailin kuvaamassa Raaka Rå:ta luotsaavan Leena Kouhian työhuoneella. Olen etuoikeutettu siinä mielessä, että ajaudun töiden puolesta paikkoihin joihin useimmat eivät. Kukkaron puolesta se on erittäin huono juttu, mutta himputti löysin jälleen sellaisia uniikki aarteita , että en voinut vastustaa! Yksi heistä on uusi teepussilautanen. Hän on kaunis ja hän sopi täydellisesti hänelle tarkoitettuun koloseen.

Leenan duunit on ihania ja ainakin LOKAL Helsingissä myy Raaka Rå:ta. Leenalta voi myös tehdä tilauksia suoraan. Raaka Rå:n tuotteista tietty sarja on noussut ihmisten huulille, mutta Leenasta irtoaa muutakin. Teepussilautasen lisäksi keramiikkapajalta kotiutui mukaani kolme muuta lautasta. Saan orgasmin joka kerta kun koskettelen niitä. Kuinka voinkaan rakastaa näin paljon astioita. Haha!

 

5

MITÄ JÄLJELLE JÄÄ

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mummon asunto oli melko tunkkainen. Tiesin, että siellä on paljon aarteita, mutta moni tavara vaikutti tummassa asunnossa vain ihan ok:lta.

Kun äitini ja hänen kaksi sisarustaan olivat aikansa jakaneet mummon omaisuutta, me lapsenlapset iskettiin jämiin kiinni. Kaikkien asenne oli sama: kukaan ei tarvitse mitään, kukaan ei halua riidellä, kerätään omat pinot ja jos ollaan kiinnostuneita samoista asioista, arvotaan. Emme päässeet kertaakaan arpomaan.

Teen toisinaan ruokakuvauksia ja haaveena olisi kerätä rekvisiittavarastoa kokoon. Tilaa ei kuitenkaan juuri nyt ole, joten en ahminut astioita vietävästi. Kotona kuitenkin huomasin, että moni rekvisiitaksi ottamani kippo ja kuppi toimikin omassa kodissani erittäin kivasti.

Mummon arkiastioista tuli minun aarteita. Kun toin tavarat pimeästä ja tunkkaisesta mummolasta valoisaan ja moderniin asuntooni, meininki oli aivan eri! Monille astiat eivät merkitse mitään, mutta minun isoisoäitini työskenteli aikoinaan Arabian tehtaalla ja astiarakkaus on suvussamme sukupolvelta toiselle siirtyvä intohimo. Joka kerta kun kastelen kukkiani sinisellä Arabian kannulla, näen mummoni omassa olohuoneessaan tekemässä samoin. Meidän suku on aina tuotu yhteen juhlien ja syömisen merkeissä. Astioissa on valtavasti muistoja ja tunnearvoa.

Parhaillaan siskoni remontoi mummon taloa siippansa kanssa. Oli lähellä, että minä olisin siellä huiskimassa seiniä kasaan. Olin kiinnostunut ostamaan kiinteistön, mutta peräännyin. Kuvasimme muutama kuukausi sitten mummon talossa ruokakirjaa ja silloin toin omia virtaviivaisia keramiikka-astioita mummolaan. Tajusin, että oman kodin tekee omat tavarat. Mummola ei lopulta tuntunut minun kodiltani, eikä minun kohtaloltani. Mutta jos olisimme päätyneet sinne, siitä olisi tullut vallan hyvä. Viimeistään kun olisin kaatanut teetä omasta teepannusta omaan kuppiin.

 

12

PANOPASTAA PAREMPI

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Se on virallista. Meikä on panopastaa parempi! Tai noh, kirjaimellisesti paremi, mutta kuka näitä nyt niin tarkkaa lukee.

Halparuokakirja tuli kauppoihin juuri ja minäkin pääsin lutraamaan tässä projektissa. Natalia ja Alisa kokosivat reseptit, kokkasivat ja kuvasivat. Varmasti myös söivät luomuksensa.  Minä taas kuvasin neitokaiset. Häärittiin pitkin Helsinkiä ja etenkin Natalian sängyssä. Varsin hupaisaa ruokakirjan kuvaamista, täytyy myöntää.

Kirjan taitto on mahti ja kyllähän tuo Tolmatsova ja Wilska kuvata osaavat. Ruokien maut ja reseptien toimivuus ovat minulle täysi mysteeri. Ehdin kirjan julkkareihin viime tipassa ja sain mukaani vain kortsuja ja vibraattorin, enkä päässyt maistamaan kokkailuja. Liikkeellä on kuitenkin huhuja, että panopasta toimii ja muutenkin minulle kelpaa halpa ruoka, joten uskon, että käyttöön tulee. Panopasta taitaa lähteä testiin ensimmäisenä.

Halparuokakirja (No Tofu Publishing, 2017)

1

OMG, OUMPH!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Ihania, maistuvia lihaklönttejä! VÄÄRIN! Nämä taivaallisen hyvin maustetut möhkäleet, jotka löytyvät tästä hamaan tappiin asti muun muassa burrittojeni välistä, ovat soijaproteiinia.

Oumph! on käsittämättömän hyvä lihan korvike. Oumph! on tehnyt pirun hyvää työtä pakettien ulkoasussa, sekä itse tuotteen maussa, myös säilyvyys on taattu, klöntit löytyy pakastealtaista. Oupmh!:ja löytyy useampiakin, en ole tosin tohtinut niitä kokeilla, tämä kun on täydellinen herkku.

Soijaprotskua on monenlaista ja kuten nythökauraakin, niitä on tarkoitus maustaa oman maun mukaan. Oumph! ei ole keksinyt pyörää uudelleen, se vain on maustanut soijaprotskunsa erinomaisesti. Voisin lyödä pääni pantiksi, että useat eivät huomaisi mitään eroa kanan ja Oumph!:in välillä.

Mun burritot sisältää nykyään salsaa (tai sweet chili soosia, vallan hyvä vaihtis), ranskankermaa, kurkkua, korianteria, salaattia, ituja, punasipulia ja tietenkin Oumph!:ia.

Oumph!:issa on yksi miinus, se on melko kallista. Täten sitä ei joka viikko lautaselta löydy, mutta erityisiin herkkuhetkiin se on must!

6
1 2 3 21