Tietoa mainostajalle ›

shoppailu

BALI – paratiisi?

Lähdin matkaan hieman epäileväisin mielin. Olen matkannut perheeni kanssa Aasiassa useita kertoja, lähinnä Thaimaassa mutta Indonesia oli tuntematonta maaperää. Bali on jo muutamia vuosia ollut kaikkien huulilla. Sinne on noussut trendikkäitä ravintoloita kuin sieniä sateella, puolet porukasta hamuavat surffaamaan ja loput joogaretriitille. En kuulu surffareihin, enkä hyvinvoiviin hippeihin, mutta ravintolat kiinnostivat. Sekä totaalinen rantaloma. Se suomalaisen kerran vuodessa must have.

Kun Qatar alkoi lentää Suomesta, lippujen hinnat laskivat. Kun turistit valloittivat Balin, 12 000 hotellien ja villojen välille muodostui kilpailua, etenkin off-seasonilla. Kun saimme lennot reilulla viidellä sadalla ja sviitin isosta hotellista omalla uima-altaalla 65e/yö, Bali valikoitui kohteeksi.

 

 

 

Epäilyt todistautuivat oikeiksi, eikä Balista tule vakituista kohdetta matkakalenteriini, se ei tosin meinaa mitään. Vain muutama kohde on tähän mennessä vienyt sydämeni täysin. Niin kovaa, että kohteeseen voisi tehdä matkan jos toisenkin. Bali ei ollut pettymys, mutta ei se myöskään ollut upea paratiisi. Hienompiakin paikkoja on. Myönnettäköön tosin, että pysyimme visusti Canggun ja Seminyakin kylissä. Uluwatut ja Ubudit skippasimme, ne olisivat toki saattaneet tuoda lisää pisteitä Balille. Mutta päätimme matkailla kuten monet keski-ikäiset; turvallisesti yhdessä lokaatiossa.

Bali tarjoili ihania ruokaelämyksiä, kauniita auringonlaskuja, iloisia ihmisiä ja totaalisen irtioton arjesta. Off-season on myös lempiaikani matkustaa. Rauhallista, hotellissa palvelu pelaa, eikä rantatuoleista tarvitse tapella.

 

 

 

Jos ei pelkää kosteaa kuumuutta, eikä skoottereita, kohde on mitä mainioin lapsiperheelle. Me matkasimme tällä kertaa kaksin Kain kanssa, mutta haluaisin tarjota lapsilleni lähitulevaisuudessa matkan Aasiaan. Kulttuuri ja ilmasto ovat niin erilaisia. Ihmiset, tuoksut, kaikki! Haluan ojentaa lapsilleni Aasia-kokemuksen kultaisella tarjottimella, kuten se minullekin ojennettiin. Aasia-matkailu avarsi lapsena ja nuorena maailmaani valtaisasti. Etelä-Euroopan rantalomat ovat kaukana viidakon vehreydestä jossa jumalille kannetaan päivittäin ruokaa ja suitsuke tuoksuu.

 

 

Balin upeat villat ja trendikäs meininki houkuttaa, mutta ainakin Canggu oli vielä melko epäkäytännöllinen ja keskeneräinen alue. Me vuokrasimme skootterin päiväksi ja siihen se jäikin. Kai oli ajanut pari kertaa aiemmin, minä en kertaakaan ja Bali ei ole paikka jossa ajamista kannattaa harjoitella. Meidän läheltä piti tilanteet saivat varovaiseksi ja Kain stressaantuneeksi. Liikenne on vasemmanpuoleinen ja risteykset sekavia ilman liikennevaloja. Jokainen menee kun uskaltaa. Siirryimme kävelemään ja taksin asiakkaiksi (suht edullisia, käytä Blue Bird yhtiötä ja vaadi mittari päälle kun hyppäät kyytiin). Välimatkat ovat pitkiä, jalkakäytäviä ei ole läheskään kaikkialla ja aurinkoiseen aikaan kävely on tuskaista. En voi tarpeeksi korostaa kuinka kuuma siellä on. Haha. Olin tammikuussa Kambodzassa, eikä se ollut mitään Baliin verrattuna.

Koska liikkuminen oli rajallista, päädyimme köllimään paljon hotellin altaalla. Oma allas oli melko turha. Siinä tuli pulahdettua muutamana iltana ja kahtena päivänä. Vastoin odotuksiani viihdyimme paremmin hotellin isolla altaalla kuin omassamme. Lapset olisivat rakastaneet omaa allasta! Elin käsityksessä, että minäkin olisin. Tulipahan nyt koettua, että se on liikaa jos hotellilta löytyy isot altaat, joissa vesi jopa viilensi hieman. Meidän noin 4m x 2,5m altaan vesi oli auringon lämmittämä, vaikka vettä lisättiin joka päivä. Oma allas toi pientä luksusta iltoihin, mutta seuraavalla kerralla maksan mieluummin ekstraa merinäköalasta, jos lapset eivät ole messissä. Nyt sviitin kylpyammekin jäi korkkaamatta!

 

 

 

Altaalla pötköttely kirjojen kanssa toi kaivattua breikkiä elämään. Surffareista tuttu Intian valtameri nostatti melko isoja aaltoja, mutta punaisista lipuista huolimatta pulahdimme muutamana päivänä aaltojen uomiin. Joku voisi kysyä miksi menen rantalomalle kun silmäni eivät kestä tippaakaan merivettä ja hikoilen sekä punoitan kuin sika.. Vartaloni ei yksinkertaisesti adaptoidu nopeasti kuumuuteen, ei ehkä koskaan. Aurinko on kuitenkin ystäväni jos allas on vieressä ja drinkki kädessä. Merivesi taas on mielettömän ihana aaltoineen, kunhan se ei kaappaa minua syövereihinsä kokonaan.

En siis himoitse snorklailun perään ja pelkään mereneläviä meressä ja lautasellani, aaltojen voima ja meren äärettömyys kuitenkin kiehtoo. Intian valtameri oli yhtä lämmintä kuin uima-altaamme vesi. Isot aallot eivät ole ideaali lapsiperheen lomalle, mutta Balin ympäriltä löytyy kyllä rantoja joihin tuulet eivät osu niin kovaa. Aasiassa parasta onkin meriveden lämpö. Vaikka se laittaakin hälytyskellot soimaan ilmaston lämpenemisen suhteen, mutta mikäs minä tässä Aasian matkaajana olen mitään mukisemaan.

 

 

 

Mites sitten se trendikäs Bali? Se näkyy hinnoissa. Syöminen on edelleen edullista, hemmetin hyvän aterian voi saada kolmella eurolla. Paikallinen olut (Bintang) on rannoilla muutaman euron pintaan, mutta ravintoloissa juomien hinnat olivat toisinaan jopa Suomen hinnoissa. Alkoholia verotetaan Indonesiassa rutkasti, drinkit olivat usein 5-8 euroa. Nautin itse paljon erilaisia smoothieita ja mehuja joiden hinnat pyörivät kolmen euron paikkeilla. Mehut olivat usein ihania, mutta kannattaa huikata tilatessa ”no sugar”, sitä tai siirappia kun tuppaavat lisäämään mehuihin aivan turhaan.

Ravintoloita on paljon, mutta ne ovat ympäri kylää. Vedimme taksilla tai vaelsimme kävellen syömään lähinnä iltaisin, joten valitettavasti ruokakuvat uupuvat. Mainittakoon pari kokeilemisen arvoista mestaa: One Eyed Jack on Nomun perustajan japanilainen ravintola. Hinnat kalliimpia, mutta makuelämykset sen arvoisia. Jackiä vastapäätä on kotikutoisempi Ngon Ngon, jonka vietnamilainen keittiö valloitti meidät, hinnat laittoman edulliset. Italialainen Baracca oli tupaten täynnä, tunnelma lämmin ja miljöö mieletön. Sieltä sai jopa viiniä! Vegaaninen Peloton Supershop oli Balin parhainta antia. Söin hampurilaisen joka oli törkyhyvää ja bataattiranskalaiset aiolilla to die for.

 

 

  Canggu ja Seminyak ovat täynnä surffareille sopivia puoteja kuten Quicksilver ja Volcom, hinnat samat kuin Suomessa. Bali ei ole shoppailun paratiisi, paljon on erilaista puotia, mutta hinnat ovat todella korkeita. Yllättivät vallan. Kopiotuotteita on myynnissä jonkun verran, mutta laatu on hyvin köykäistä ja turisteilta yritetään kiskoa törkyisiä hintoja! Tinkiminen on aivan must. Kopiotuotteiden ostaminen on kyseenalaista, mutta toisaalta niin on aitojen Adidasten paitojen hinnatkin.. Jokainen shoppailkoon omantuntonsa mukaan.

Seminyak on siis näistä kahdesta pitäjästä isompi, jalkakäytävät löytyvät ja kauppoja vieri vieressä. Myös ruokakauppoja. Alunperin me halusimme rauhallisempaan ympäristöön, koska kuvittelimme ajavamme reissun läpi skootterilla. Jos haluaa Balille, mutta ei halua skootterin selkään, suosittelen majoittumaan isompaan pitäjään. Hotellilta tai Villalta löytynee kuitenkin oma ja rentouttava rauha, joutumatta kuitenkaan olemaan eristyksissä. Cangun puolella kävelimme yleensä rantaa pitkin seuraavalle kadulle. Cangussa kadun lähtevät rannasta ja kulkevat suoraan isommille teille. Matkaa on kuitenkin kilometri tolkulla.

 

Ihanin piirre Balissa onkin kilometrejä pitkä ranta joka kerää ihmiset yhteen iltaisin. Surffarit odottavat meressä viimeistä aaltoa ja heidän, sekä auringon viimeistä näytöstä seuraavat sadat turistit ja paikalliset. Tunnelma on rento, iloinen ja kaunis. Jokainen auringonlasku on erilainen, värien ilottelu on mieletön. Huikka Bintangia, rennosti säkkituolissa, hiekat varpaissa ja annetaan päivän vaihtua toiseen. Aina hieman haikein, mutta odottavaisin mielin.

Loma tosiaan on ihmisen parasta aikaa, rantaloma henkinen investointi. Seuraavaksi listalla on Berliini ja ystävä-matka mahdollisesti Vilnaan. Matkailu avartaa ja Balikin sen teki.

11

HATTAROINA – uusi ihana puoti

     Veikeän ihana Senja nököttää Sisustus Hattaran takana. Hattara on sisustustuotteita myyvä puoti Nurmijärvellä. Olen onneissani, koska olen päässyt mukaan tähän kuvioon ja tulevaisuudessa mahdollisesti pääsen yrityksen pyörteisiin isomminkin. Katsotaan kuinka meidän käy!

Hattara avaa pian verkkokaupan ja meikä on päässyt mukaan uudistamaan instafeediä ja ottamaan verkkokaupan kuvia. Parasta tässä prokkiksessa on tehdä töitä yhdessä. Pitkät päivät tuotteiden parissa ovat antoisia. Senjan kanssa meillä pelaa visiot ja kemiat yhteen.

Hattara on siitä kiva, että siellä ei ole mielestäni montaakaan turhaa tuotetta. Senjalla on erinomainen maku metsästää tuotteita jotka sopivat tämän päivän kotiin. Ja vaikka trendit muuttuu, tämän hetken muoti on melko ajatonta. Joukosta löytyy myös monen kukkarolle sopivaa materiaalia. Edukkaiden lasituotteiden lisäksi voit ostaa suomalaista keramiikkaa.

Hattaran valikoima on kasvava, joten kannattaa ottaa puoti haltuun jo nyt. Instagramin puolelta voi tilata tuotteita ja seurata verkkokaupan avautumista. @sisustushattara

10
Kommentit pois päältä artikkelissa HATTAROINA – uusi ihana puoti

PAPANA PAPUINA!

Esikoisen kanssa jänkätään ja korotetaan ääntä. Millainen hänen elämästään tulee, on hänen valintansa. Hänestä ei tarvitse huolehtia, hän pärjää joka tapauksessa aivan varmasti.

Kuopusta katsoessani tunnen usein huolta.

En ole varma miten tuo maailman herttaisin ja kiltein poika tulee pärjäämään. Luovuus, vilkas mielikuvitus ja herkkyys ovat loistavia piirteitä, mutta niiden kanssa on vaara eristäytyä, pelätä ja unohtua suremaan.

Vuosia sitten kikattelimme Aapo-vauvan huolta täynnä oleville eleille. Kutsuimme kaljua poikaa masentuneeksi kilpikonnaksi. Toisinaan tuumailen millainen tulevaisuus tuolla murulla oikein on, osuiko vitsailu liiankin paljon oikeaan.

Nyt kun ekasta luokasta on kevät jäljellä, Aapo on ottanut askelia kohti omatoimisuutta. Samalla tunnen kuinka hän vetäytyy luotani. Hän ei enää turvaudu minuun samalla tavoin kuin ennen, eikä aina muista kertoa kuulumisiaan.

En voi kuin tukea, kannustaa, rohkaista. Kaappailla syliin ja tuijotella silmiin. Käsitellä huolen kerrallaan. Kertoa, että olen aina tässä. 

Onneksi tuon papanan päivät ovat myös täynnä kikattelua ja riemua. Intoa, ihania leikkejä, parhaita kavereita ja turvaa. Huolen lisäksi Aapo tekee minut ylpeäksi alvariinsa ja hehkun rakkautta kun istutaan sylikkäin.

 


 

Usein Aapon kuteet kiinnittävät huomiota. Hupsut ja toisinaan villitkin vaatteet ovat Aapon tavaramerkki. Ainakin siihen asti kun hän itse nauttii niistä. Hiihtoloma alkaa Papun Drop kakkosen kledjuissa ja se on saatavilla 22.2 teille muillekin, isoille ja pienille taiteilijasieluille. Sopivasti tämän malliston nimi on ”I hear you.” I rest my case.

PAPU

26
Kommentit pois päältä artikkelissa PAPANA PAPUINA!

RUOKABOKSI – testissä

Maanantai-iltana soi ovikello Järvenpääläisessä rivitalossa. Ovesta sisään pujahti pahvilaatikko, jonka uumenista löytyi seuraavalla neljälle päivälle, neljälle henkilölle raaka-aineet ja reseptit. Eli juuri meidän perheelle! Kissanruokaa ei kylläkään ollut mukana.. Hehe.

Hymyilin leveästi kun ruoat oli siirretty jääkaappiin. Minun tarvitsisi vain avata pirtsakan keltainen reseptivihko, joka oli kuin minikokoinen söpö keittokirja, kaivaa raaka-aineet esille ja laittaa kokaten ohjeen mukaan. Normaali prosessi, mutta minulle raskainta on monipuolisten ja erilaisten aterioiden suunnittelu, sekä kaupassa käynti. Koska olen huono suunnittelemaan aterioita, kauppaan joutuu menemään useasti ja nälkäisenä.

Ateriat olivat helppoja valmistaa. Kain mukaan. Hän kokkasi 3 ateriaa neljästä… Menu koostui melko perinteisistä raaka-aineista, mutta siellä oli juuri niitä kaivattuja tvistejä: Lohen päälle inkivääriä, kanalle Dijon-sinappia, lihapulliin fetaa. Kasviksia oli jokaisella aterialla riittävästi, muun muassa lihapullasubin väliin laitettiin aimo annos kaalia. Jäimme kuitenkin kaipaamaan kasvisruokaa ja tuumailimme miten laatikon hinta sitten koostuisi.. Ruokaboksilta tiedettiin kertoa, että tällainen on suunnitteilla. Nyt neljän aterian boksi neljälle kustantaa 89e, kolme ateriaa 74e.

Meidän laatikko oli koottu hieman huolimattomasti, yksi paketti patonkeja uupui, samoin perunamuusi. Meiltä kuitenkin löytyi kaapista perunoita ja subeja söi vain kaksi ihmistä, joten homma meni justiin nappiin. Ruokaboksin kanssa onkin huomioitava omat varastot. Kun maanantaina vastaanottaa paketin, kannattaa vihkosta tarkistaa mitä pitää löytyä omasta kaapista. Tiistaina ehtii täten tehdä vielä ne hankinnat. Yleensä mennään suolalla, pippurilla ja öljyllä. Mutta tällä viikolla sieltä löytyi hunajaa, valkoviinietikkaa, yrttisekoitusta… Meillä on kaapissa aina maitoa ja kananmunia, mutta kaikilla varmasti ei ole. Ruokaboksin sivuilta löytyy lista oman jääkaapin perusvarastosta.

Toisaalta taas joitain raaka-aineita oli enemmän kuin kylliksi, esimerkiksi riisiä. Pieniruokaisten ja ronkeleiden lasten kanssa myös annokset neljälle olivat reilut, Kai sai mahan liiankin täyteen ja minä lounasta seuraavalle päivälle.

Ruokaboksi helpotti meidän viikkoa ja reseptit toivat arkeen kaivattua luksusta. Tulemme varmasti palaamaan palvelun pariin uudelleen. Ruokaboksin sivuilta löytyy parin viikon edestä reseptejä (myös edeltävien viikkojen) ja jos tykkää käydä kaupassa, sieltähän voi käydä nappaamassa vain reseptit. Itse mieluusti maksan hyvästä palvelusta ja mikä mielettömintä: tyhjän laatikon voi lahjoittaa kuskille kiertoon, nerokasta!

RUOKABOKSI.FI

7
Kommentit pois päältä artikkelissa RUOKABOKSI – testissä
1 2 3 67