Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

yhteistyö

MINDFULNESS – ja pitkä tie

Mindfulness tuli puheeksi terapiassa muutama vuosi sitten. Tein pari harjoitetta ja tunsin itseni dilleksi. En kyennyt keskittymään, ajatukset harhailivat ja koin epäonnistuvani. En vain kykene tähän, oli ajatukseni.

 

Ei ole minun juttuni.

 

Muutaman vuoden aikana, useat ovat nostaneet hengittelyn puheeksi ja erilaiset aplikaatiot ovat keränneet aktiivisia ja vähemmän aktiivisia käyttäjiä miljoonittain. Kaikki haluavat hengittää keskittyneesti. Niin minäkin, mutta en osaa.

Hipsin muutama viikko sitten järvenpääläisen Sini-Maria Tuomivaaran kurssille. Siellä tutustuttiin muutamalla kerralla mindfulnessiin, tehtiin harjoituksia ja analysoitiin niitä. Se oli mielenkiintoista. Sain heti kuulla, että mielen harhailu on ok. En ole epäonnistunut, eikä tässä etsitä täydellistä suoritusta.

 

Ensimmäisen harjoituksen lopussa nukahdin. Rentoutus oli maksimaalinen ja olin väsynyt. Se ei toki ole harjoitusten tarkoitus, mutta en välittänyt.

 

Kurssin tarkoituksena oli testata, voisiko mindfulnessin maailma kiinnostaa enemmänkin, pidemmän kurssin verran. Olin kurssin jälkeen rentoutunut ja hyväntuulinen. Sini-Marian ääni ja läsnäolo rauhoittaa jo itsessään ja hänen positiivisuutensa tarttuu. Ei ole vääriä vastauksia, eikä vääriä tunteita tai tuntemuksia. Miten mieletön harrastus! Josta voisi tulla elämäntapa. Tai ainakin osa sitä.  

Mindfulnessissa on tosiaan tarkoitus keskittyä kehon tuntemuksiin. Pysähtyä hetkeen. Tyhjätä päätä. Ottaa hetki aikaa sille, että miettii miltä tuntuu, kun hengitys virtaa sisään ja lämpimänä ulos sieraimista. Tätä voi tehdä aplikaatioilla itsekseen ja minullakin on puhelimessa Head Space, sekä Calm äpit. Itse kuitenkin nimenomaan tarvitsen laajempaa ohjausta. Haluan keskustella ja käsitellä aiheita siinä heti, muiden kanssa. En vain pääni sisällä.

Sini-Maria myös puhui harjoitusten lisäksi. Hän käsitteli stressiä ja puheenvuoron aikana sain muutamankin oivalluksen. Oletteko esimerkiksi ajatelleet, että stressi on täysin luontainen tila. Kun meitä uhkaa karhu tai deadline, reagoimme. Olen useasti ollut paniikissa, kun muistini on huonontunut. Sini-Maria huomautti, että kun päällä on stressaava tilanne, ei siinä pysty keskittymään päivän ruokaan tai lapsen harrastuksiin. Jos karhu kävelee vastaan, mielesi on tyhjä muista asioista. Muistin huonontuminen stressaavassa elämäntilanteessa on siis täysin luontevaa.

 

Fulnessissa asioita käsitellään armollisesti. Pidän siitä. En ole ääripäiden ystävä ja toisaalta taas rankaisen itseäni helposti. Mindfulness on siis juuri sitä mitä mieleni tarvitsee.

 

Tule messiin ensi syksynä samalle kurssille mun kanssa. Sini-Mari järjestää lokakuun lopusta alkaen Järvenpäässä kahdeksan viikon intensiivikurssin mindfulnessiin ja stressinhallintaan. Siihen kuuluu myös yksi päiväretriitti. Klikkaa lisätietoja Avartuvan sivuilta (30.5 asti alennettu hinta!) ja hyppää hengittämisen maailmaan.

Meidän johdantokurssin lopuksi Sini-Maria luki liikuttavan tekstin, jossa 85-vuotias Nadine Stair on pohtinut elämäänsä sen toisessa päässä ja minun on pakko jakaa se kanssanne.

 

Jos voisin elää elämäni uudelleen

Seuraavalla kerralla haluaisin tehdä enemmän virheitä.

Rentoutuisin, venyttelisin. Olisin hupsumpi kuin olen ollut tällä matkalla.  En ottaisi niin monia asioita vakavasti. Ottaisin enemmän riskejä. Kiipeäisin useammille vuorille ja uisin useammissa joissa. Söisin enemmän jäätelöä ja vähemmän papuja. Joutuisin ehkä enemmän vaikeuksiin, mutta vähemmän kuviteltuihin sellaisiin.

Katsos, olen yksi niitä ihmisiä, jotka elävät järkevästi tunnista toiseen, päivästä toiseen. Oi, on minulla ollut hetkeni ja jos minun pitäisi tehdä kaikki uudestaan, minulla olisi enemmän niitä. Itse asiassa, pyrkisin siihen, että minulla ei olisi mitään muita kuin hetkiä. Hetki toisensa jälkeen, sen sijaan että eläisin joka päivä niin monia vuosia etukäteen.  Olen ollut yksi niistä, jotka eivät koskaan poistu kotoa ilman kuumemittaria, kuumavesipulloa, sadetakkia ja sateenvarjoa. Jos voisin elää kaiken uudelleen, matkustaisin kevyemmin.

Jos voisin elää uudelleen, kulkisin paljasjaloin aikaisemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä. Menisin useammin tanssimaan. Pyörisin karusellissa. Poimisin enemmän päivänkakkaroita.

 

Yritetään elää hetkessä.

9

BLOK – asuntokauppaa


Kaupallinen yhteistyö Blokin kanssa.

Kymmenentuhatta euroa kuulosti tolkuttoman isolta summalta. Kiinteistövälittäjien palkkiot nousevat melko korkealle.. Me ajattelimme välittää asunnon itse, mutta kohtalo tuli väliin. Blok on reilu vuosi sitten perustettu yritys ja heidän toimintansa perustuu asuntoaan myyvän palvelemiseen, erittäin kilpailukykyisesti. Kaksi tuhatta euroa kuulosti paremmalta kuin kymmenen. Kutsun tätä ilmiötä välitysmaailman Überiksi.

Asunnon voi myydä itse, melko helposti. Ostaja kuitenkin saattaa epäröidä tehdä kauppoja ilman välittäjää ja minä taas aloin nähdä painajaisia virallisen kauppakirjan tekemisestä. Blok vastasi toiveisiimme. Me esittelemme kodin, Blok hoitaa kaiken muun.

Kirjauduin järjestelmään sisään, listasin sivuilta kohteen sisään, ehdotin kuvausta varten ajankohtaa ja pian minulle soitti välittäjä.

Kirjautumisen ja peruskysymysten jälkeen Blok tosiaan hoitaa kaiken, 0,75% välityspalkkiolla. He ottavat yhteyttä isännöitsijään, tilaavat tarvittavat asiakirjat ja tekevät asuntoilmoituksen sivuilleen, se löytyy tietysti tuttuun tapaan myös Oikotieltä ja Etuovesta. Minun tehtäväkseni jäi katsoa ilmoitus läpi, kertoa omakohtaisia kokemuksia asunnosta (mikäli niin halusin) ja hyväksyä myynti-ilmoitus. Tietojani ei tule esille, ellen niin halua. Ostajakandidaatit ottavat yhteyttä Blokin välittäjiin.

Blok kertoo rehdisti hinnan perustuvan muun muassa siihen, että heidän mielestään välittäjille maksetaan liikaa. Parhaassa tapauksessa välittäjä voi laskuttaa esimerkiksi kymppitonnin, muutaman tunnin työstä. En siis ihmettele, että välittäjiä tuntuu olevan paljonkin liikenteessä. Blokin riveistä löytyy välittäjiä, jotka ovat aiemmin toimineet ”perinteisinä” välittäjinä alan yrityksissä, nykyään he työskentelevät kiinteällä kuukausipalkalla. Blok on automatisoinut asioita ja he keskittyvät kohteen markkinointiin. Meidän kodista käytettiin minun ottamia kuvia, jotka olivat jo valmiina, mutta 3D-kuvaus käytiin tekemässä. Kuten jokaisessa kohteessa. Potentiaaliset ostajat näkevät  kohteen netistä kovinkin yksityiskohtaisesti. Täten ostajillakaan ei mene aikaa hukkaan, mikäli myyntikuvat ovat epärealistisia tai väärentävät tilaa liiaksi.

Koko prosessi on tehty sekä ostajalle, että myyjälle helpoksi. Välittäjät ovat tavoitettavissa helposti, auttavat kun apua tarvitaan ja sivuilla oleva Chat pelittää. Ostotarjouksen voi tehdä vaikka keskellä yötä ja minä saan siitä heti tekstarin.

Meillä oli sunnuntaina ensimmäinen näyttö. Se jännitti vietävästi. Siivosimme kuin hullut ja pelkäsimme samaan aikaan: entä jos ketään ei tule! Kävijöitä kuitenkin oli mukavasti, ainakin kahdeksan potentiaalista ostajaa kävi nuuhkimassa meidän kotia. Kaikki löysivät hyvin perille, olinhan vastaanottanut Blokilta myyntipaketin.

Kyltit, muovitossut, esitteet sekä ohjeet myyntiä varten saapuivat näpsäkästi omaan postilaatikkoon. Bongasin sieltä muutaman hyvän vinkin maalaisjärkeni lisäksi, ja olin kuin muina välittäjinä sunnuntaina. Toivotin heidät tervetulleiksi, ojensin esitteen ja kehotin heitä kurkkimaan vapaasti kaappeihin ja laatikoihin. Juttelin mukavia, olin tavoitettavissa ja vastasin kysymyksiin.

Elämme jännittäviä aikoja! Yhtään tarjousta emme ole vielä vastaanottaneet, mutta näissä ymmärtääkseni vaaditaan malttia. Kaikki ajallaan. Toivon, että joku rakastuu päätä pahkaa (pian) meidän kotiin ja löytää tästä oman turvasataman. Mikäli kaikki ei mene putkeen ja asunto jää myymättä, Blok ei laskuta mitään. Mikäli haluat vaihtaa suuntaa kesken prosessin: myydä itse tai palkata ”perinteisen” välittäjän, Blok ei laskuta mitään.

Mahtia, että Blok tekee tästä kaikesta kivutonta ja vieläpä edullisesti.

Tässä vielä linkki meidän myynti-ilmoitukseen, laittakaahan ostellen!

7
Kommentit pois päältä artikkelissa BLOK – asuntokauppaa

UHANA SS18 – LAUANTAINA!

Mitkäs ne siellä oksalla nököttää? Uhanan hullut hedelmä-pökät tietenkin!

Testasin Balilla helmikuussa tulevan kesän kreiseimpiä pöksyjä. Noh, ne olivat siellä aivan liian kuumat, mutta Suomen kesään ja kevääseen kreisin täydelliset. Pujautin ne jalkaan Pääsiäis-dinnerin kunniaksi ja aikomus on pujahtaa niihin jatkossakin, oli arki tai juhla.

Hullut hedelmät -kuosi tarvitsee kuitenkin oikean asenteen. Jos on harmaan hailakka mieli, kuosilla voi nostaa mielialaa. Mutta älä syytä kuosia, jos se ei toimi. Enemmänkin tuumaan, että tietynlainen ”olen ylitsepääsemätön” -moodi repii vielä pisteen i:n päälle, kun antautuu hulluille hedelmille. Minä uskalsin napata mukaani vain housut, mutta toki voit vetää päällesi myös paidan samalla kuosilla ja vetää kaupungilla muina Maria Veitoloina. Tämä on jopa suositeltavaa.

Tulevassa mallistossa on vaikka ja mitä muutakin ihanaa, korvissani roikkuvat uutuus-korutkin jotka huutavat Uhanaa. Antaudu keväällä ja liity jengiin. Huomenna (lauantaina 7.4.2018) näitä vihdoin saa!!

Ps. Kai otti minusta Balilla muitakin kuvia, joissa olin jopa kokonaan. Ai hyvä jumala. Hetki menee ennen kuin hän ansaitsee poikaystävä-kuvaa-blogiin-tittelin. Sen hetken aikana myös minun pitää pudottaa painoa, ainakin 15 kiloa. Saatte sillä välin tyytyä jalkoihin. Miten järisyttävän hirveää oli taas nähdä itsensä kameran kautta. Hihattomassa. Apua.

3
Kommentit pois päältä artikkelissa UHANA SS18 – LAUANTAINA!

PAPANA PAPUINA!

Esikoisen kanssa jänkätään ja korotetaan ääntä. Millainen hänen elämästään tulee, on hänen valintansa. Hänestä ei tarvitse huolehtia, hän pärjää joka tapauksessa aivan varmasti.

Kuopusta katsoessani tunnen usein huolta.

En ole varma miten tuo maailman herttaisin ja kiltein poika tulee pärjäämään. Luovuus, vilkas mielikuvitus ja herkkyys ovat loistavia piirteitä, mutta niiden kanssa on vaara eristäytyä, pelätä ja unohtua suremaan.

Vuosia sitten kikattelimme Aapo-vauvan huolta täynnä oleville eleille. Kutsuimme kaljua poikaa masentuneeksi kilpikonnaksi. Toisinaan tuumailen millainen tulevaisuus tuolla murulla oikein on, osuiko vitsailu liiankin paljon oikeaan.

Nyt kun ekasta luokasta on kevät jäljellä, Aapo on ottanut askelia kohti omatoimisuutta. Samalla tunnen kuinka hän vetäytyy luotani. Hän ei enää turvaudu minuun samalla tavoin kuin ennen, eikä aina muista kertoa kuulumisiaan.

En voi kuin tukea, kannustaa, rohkaista. Kaappailla syliin ja tuijotella silmiin. Käsitellä huolen kerrallaan. Kertoa, että olen aina tässä. 

Onneksi tuon papanan päivät ovat myös täynnä kikattelua ja riemua. Intoa, ihania leikkejä, parhaita kavereita ja turvaa. Huolen lisäksi Aapo tekee minut ylpeäksi alvariinsa ja hehkun rakkautta kun istutaan sylikkäin.

 


 

Usein Aapon kuteet kiinnittävät huomiota. Hupsut ja toisinaan villitkin vaatteet ovat Aapon tavaramerkki. Ainakin siihen asti kun hän itse nauttii niistä. Hiihtoloma alkaa Papun Drop kakkosen kledjuissa ja se on saatavilla 22.2 teille muillekin, isoille ja pienille taiteilijasieluille. Sopivasti tämän malliston nimi on ”I hear you.” I rest my case.

PAPU

26
Kommentit pois päältä artikkelissa PAPANA PAPUINA!
1 2 3 5