Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Jeesuksellakin oli

Tänään tuli kysymys jota en odottanut ruokapöytääni.

Äiti, kuka on Jeesus?

Luulin kuulleeni ensin väärin, mutta yhdistin sitten tämän päiväisen tarhan Pääsiäiskirkon tähän kysymykseen.

Me ei kuuluta kirkkoon, eikä palvota ketään tai mitään muuta kuin toisiamme. Pojat saavat tehdä mitä lystäävät ja olen päättänyt, että lapsen on hyvä mennä kirkkoon ja kokea se, eikä kökkiä tarhalla itekseen sillä välin.

Vastasin Jeesus kysymykseen kuten kuka tahansa kuusivuotiaalle. Hän on ihminen joka kuuluu kristinuskoon. Koska Leevi kysyi nauraen ja asiasta vitsaillen, en aloittanut paasausta elämästä ja kuolemasta. Totesin, että tulet miettimään näitä asioita sitten isompana. Jeesus ei ole meillä läsnä, mutta saat tehdä isompana omat päätökset. Olen superonnellinen, että lapseni pääsevät elämänkatsomustunneille. Koin uskontotunnit lapsena paasauksena ja tuputtamisena. En pitänyt niistä, olisin mielummin kuunnellut kaikista uskonnoista laajasti. Näkökulmani oli varsin suppea, sen vain tiesin, etten lämmennyt Jeesukselle.

Kun mummovainaa käski minut kenties noin nelivuotiaana kammariin sängyn viereen polvilleen ja alkoi lempeästi lausua kädet ristissä ”levolle laske Luojani..” tuijotin häntä hämmentyneenä. Meni todella pitkään ennenkuin ymmärsin ensinnäkin sanat ”levolle laske” ja kuka Luoja? Koin jo silloin, että Jeesus ei ole mun juttu.

Kuitenkin haluan IHAN OIKEASTI, että lapset saa päättää mihin uskoo ja yritän vastata kysymyksiin asiallisesti. Tänäänkin sen tein, mutta loppuun oli aivan pakko heittää..

Jos joku joskus sanoo sulle, että sulla on tyttöjen tukka. Ni sano sille, että Jeesuksellakin oli.

Uskonen siihen, että huumori on paras uskonto ja suppea elämänkatsomus säälittävää.

0

11 vastausta artikkeliin “Jeesuksellakin oli”

  1. LauraQ sanoo:

    Loistava heitto. Meillä sama homma, ei kuuluta kirkkoon, mutta jeesuskysymyksiä tulee. Kerron, että raamattu on tarina ja siellä nämä tyypit tekivät mitä tekivät. Kerron myös että toiset pitävät sitä totena. Se uskoo, joka tahtoo. Et-tunneille syksyllä.

  2. Anonymous sanoo:

    Ihan huippuheitto! Ilmeisesti kristilliset juhla-ajat kirvoittaa lapsissa väkisinkin juuri näitä pohdintoja. Olen myös vakaumuksellinen huumorin kannattaja :D

  3. aniiri sanoo:

    Uskotko myös, että joku jolla on usko/uskonto, voi olla myös huumorintajuinen ja ja omata laajan ja suvaitsevan elämänkatsomuksen? Vai oletko tässä asiassa itse ”suppea”?

  4. aniiri sanoo:

    Eipä sillä, kyllä mä olen mieltänyt, että olet avarakatseinen myös siihen suuntaan :-).

  5. Anonymous sanoo:

    Aivan loistava!

    Me kuulutaan kyllä kirkkoon kaikki, mutta tässä elämässä on tullut vastaan myös tuo, että meistä jokaisella tulisi olla vapaus valita mitä ja mihin uskoo.

    Olemme käyneet keskusteluja eri tahojen, ystävien, sukulaisten, perheen…, kanssa siitä onko myös 15 vuotiaalla oikeus ja vapaus valita. Ja minä, äiti, annoin siihen mahdollisuuden. Silläkin uhalla, että joku suuttuu/loukkaantuu.

    Jos kohta 15 vuotta täyttävällä on koulun uskontotuntien jälkeen vakaa kanta ja tahto lähteä rippileirin sijasta protuleirille, siitä vaan. :) Luulen, ja uskon, ettei se naista pahenna. Kyllä sitä elämässä pärjää ilman rippikouluakin. Mutta tiedän, että tämä keskustelu jatkuu sitten kesällä juhlien alla… kun vielä loputkin asian tajuavat….

  6. Outi sanoo:

    Tein et:n sivuaineena opeopintoihini ja jotenkin silmät aukesivat.. yksi syy miksi ei (enää) kuuluta kirkkoon ja miksi Kerttua ei kastettu on juurikin se, että haluan lasteni menevän elämänkatsomustiedon tunneille! Ei mene kaaliin mulla se, miksi sitä ei saa vapaasti valita.. tai miksi ei voi olla kaikille yhteistä..
    Sä osasit vastata hienosti pojallesi, naurattaa toi Jeesuksen pitkä tukka :D Just tollanen välitön suhtautuminen pitää lapselle opettaa.. saavat sitten itse päättää, kun ovat isompia.

  7. Kati sanoo:

    Meillä minä en kuulu kirkkoon, mutta koska mies kuuluu ja on toivonut lapset kastettaviksi, joten näin on tehty. Mä olen kokenut, että asia on hänelle tärkeämpi kuin minulle. Reunaehtona mun puoleltani on, että rippikoulua ei ole pakko käydä, jos siinä iässä tuntuu siltä ja kirkosta eroamisen irtoaa lupa mukisematta, jos se asia tulee ajankohtaiseksi samoihin aikoihin.

    Mulla itselläni elämänkatsomus on nimenomaan uskonnottomuus, en halua sanoa olevani edes ateisti, koska koen sen isminä muiden joukossa. Mutta juu, noi on oikeasti hankalia kysymyksiä, koska tuosta kastamisesta huolimatta toivon, että lapset rakentaisivat oman elämänkatsomuksensa suht itsenäisesti. Sen takia muakin hiukan harmittaa tuo, että kirkkoon kuuluvien on pakko käydä uskontotunneila. Monestakin syystä laittaisin lapseni mieluummin elämänkatsomustiedon tunneille. Ihan jo siksi, että pidän elämänkatsomustietoa ihan yleissivistyksen kannalta ja itsenäisen ajattelun kehittäjä paljon tarpeellisempana aineena kuin uskontoa.

    Mutta Jeesus-kyssärit on kyllä aina yhtä vaikeita. Tosin mulla on kyllä sit se etu, että voin häätää kyselijän ton kirkkoon kuuluvan yksilön pakeille hyvin perutein. :D

  8. kaisu sanoo:

    aniiri. juu olen ehdottoman avarakatseinen kaiken muun suuntaan paitsi sitten kun aletaan rajaamaan oikeuksia ja tuputetaan sitä yhtä ja oikeaa. :) en kylläkään koe, että ala-asteella varsinaisesti tuputettaisiin kristinuskoa, mutta muista uskonnoista puhuttiin ihan liian vähän. että saisi kokemusta kaikista uskonnoista. uskominenkin on hyvästä monille. tekee hyvää. kaikki valinnat on hyviä siihen asti kunnes ahistetaan ja pakotetaan toisia.

  9. Anonymous sanoo:

    Juup. On tärkeää muistaa se, ettei lapsia voi kasvattaa täysin arvotyhjiössä vaan jostain ne arvot tulevat. Siksi, jotta lapset voisi aikuisena tehdä valintoja, niin on tärkeää kertoa perusasioita eri asioista ja tosiaan eri uskonnoistakin. Monesti olen huomannut, että ihmiset jotka haluavat lastensa saavan isona valita, antavat heidän tutustua kaikkiin muihin uskontoihin paitsi kristinuskoon. Ja tämä viimeinen lause ei tarkoittanut siis sua. Eli kaikki buddhan patsaat ja joogat ja boogat on ok, mutta ollaan hirrrrrrveeeen allergisia kristinuskolle. On siistiä ja ookoo meditoida jne henkistyä, mutta hulluhat olet jos Jumalaan uskot. Ja siis en itsekään kuulu kirkkoon, havaintoja vaan arkielämästä…

  10. Satu sanoo:

    Meillä sekä mies että minä uskotaan Jumalaan, tosin se ei meijän elämäsä millään tavalla näy. Mutta kukaan meidän neljästä lapsesta, iältään 4-11v EI usko Jumalaan ja heillä on kaikki oikeus siihen, aivan kuten kaikilla muillakin ihmisillä.

  11. Satu sanoo:

    Meillä sekä mies että minä uskotaan Jumalaan, tosin se ei meijän elämäsä millään tavalla näy. Mutta kukaan meidän neljästä lapsesta, iältään 4-11v EI usko Jumalaan ja heillä on kaikki oikeus siihen, aivan kuten kaikilla muillakin ihmisillä.