Tietoa mainostajalle ›

LUKSUSTA (KIDUTUSTA) arjen keskelle

Tein itseni kanssa diilin joskus viime vuonna: saan käydä kerran kuussa hieronnassa, jos käyn puolen tunnin kävelyillä pari kertaa viikossa. Kävin hieronnassa kolme kertaa, kävelemässä ehkä neljä. En yksinkertaisesti voinut mennä hierojalle, olin rikkonut lupauksen ja elin jumiutuneen selkäni kanssa kuukausia ilman hoitoa.

Kävely ja ylipäänsä urheilu on ollut olematonta elämässäni viimeisen vuosikymmenen. Luulitteko, että tilanne on paha? Lisätään soppaan vielä se, että en todellakaan koskaan venyttele. Kannan viisi kiloa painavaa kameraa käsissäni, 20 kiloa painavaa reppua selässäni, istun tietokoneella ja auton ratissa. Olkani vetäytyvät eteenpäin ja päätäni särkee. Osteopaatti sanoi viime vuonna selkäni olevan kuin perunapeltoa.

Minun oli pitänyt varata aika hierojalle jo useamman kuukauden ajan, alkuviikosta sain vihdoin aikaiseksi. Arkeen vähän luksusta! Olen ansainnut tämän! Makasin torstaiaamuna kuvassa olevassa tuolissa ensin vatsallani ja sitten selälläni. Muutaman kerran jäin kiinni siitä, että tunsin kovaa kipua, enkä kertonut siitä hierojalle. Kyllähän ne sen näkee: kroppa jännittyy ja pahimmassa tapauksessa alkaa vetäytyä kauemmas hierojan otteesta. Yritin kestää. Yhtäkkiä en ansaitsekaan arkeeni luksusta: en liiku, en venyttele. Ansaitsen kivun.

Kaikkea ei kuitenkaan onneksi laiteta laiskuuden piikkiin. Minä reagoin kropallani. Kun stressaan; saan itseni usein kiinni siitä, että jännitän hartioitani. Toisinaan jännitän vain leukaluitani ja sen takia olen väittänyt hammaslääkärissä, että minulla on ainakin kymmenen reikää suussa! Ei ollut yhtään ja hammaslääkäri taitavasti kysyi heti ”onko sinulla stressiä?” Paikansimme leuan alueen jäykkyyden ja totesimme minun jännittävän leukaluitani unissanikin.

Näiden syiden varjolla mielestäni hieronnassa on tärkeää käydä. Päänsärky helpotti heti, vaikka olo on paikka paikoin kuin mukiloituneella. Käyn Järvenpäässä toverini Maritan ja hänen siskonsa Kehonhuoltopiste Fix Me:ssä. Heillä klassinenkin hieronta on kaukana hellästä koskettelusta. He spottaavat kuin röntgenkatseella kireät paikat ja mukiloivat niitä vähän enemmän. Fix Me:n henkilökunta on myös pari kertaa naksauttanut yliliikkuvat selkänikamani paikoilleen. Tällä kertaa hoitoa sai myös olkavarret ja rintalihakset. Mikä tunne, kun ranteissa alkaa kiertää veri, mahtavaa! Rintalihakset olivat niin jumissa, että itku meinasi tulla.

Varaan seuraavan ajan kuukauden päähän. Laiskakin ansaitsee rennot (okei, rennommat) lihakset.

 

4

3 vastausta artikkeliin “LUKSUSTA (KIDUTUSTA) arjen keskelle”

  1. neito sanoo:

    Luulen, että aika moni stressaa/jännittää kropallaan, mutta ei vaan osaa tunnistaa sitä. Itse harjoittelun jälkeen olen oppinut huomaamaan kuinka naamajännittyy ja muu kroppa. Monesti jo hetken rauhoittumisella / syvään hengittelyllä saa monta jännitys kohtaa kropasta rentoutumaan. Olin kuukausi sitten mindfulness -päivä retriitillä ja kun lähdin kotiin sieltä, niin olo oli kuin hieronnan jälkeen, kehokin oli rentoutunut kun mieli oli päästänyt asioista irti eikä ilmeisesti enää tarvinnut jännittää kroppaansa.

    Itsekin olen laiska liikkumaan, ja käyn silti hieronnassa. Olen tullut siihen tulokseen, että kun kroppa ei ole niin jumi, niin on helpompi lähteä vaikka kävely lenkille –> mukavampi kävellä ja liikkua. :)

    • kaisu sanoo:

      näinhän se taitaapi mennä! ajan myötä spotannut kropan jännitystiloja ja juurikin hieroja viimeeksi käski hengittämään syvään illalla kymmenen kertaa, poistaa heti jännitystiloja. mindfulness odottaa täälläkin kokeilemista!

  2. neito sanoo:

    Asun itsekin Järvenpäässä ja olen käynyt Sini-Maria Tuomivaaran pitämällä mindfulness- kurssilla, ja voin suositella hänen kurssejaan lämpimästi. Hän siis pitää kursseja Järvenpäässäkin.

    https://www.avartuva.com/mindfulness-mbsr

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *