NELJÄ VIIKKOA!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ymmärrättekö. Tajuatteko. Hiffaatteko. Olen kuskannut lasta päiväkotiin ja sieltä takaisin kymmenen vuotta. Neljän viikon päästä se on ohi. Neljän viikon päästä Aapon päiväkotiura on taputeltu ja elokuussa hän tepastelee omin tassuin ekalle luokalle.

Tämä kaikki ekaluokka-hössötys on toki ollut hirmu jännittävää, mutta keskittykäämme nyt minuun. Tietynlainen kiire loppuu. En ole juurikaan tuskaillut lapsen kuskaamisesta hoitoon, mutta kun tajusin tämän pian loppuvan, tuli kisaväsymys. Yksinkertaisesti aamuisin ei huvittais yhtään lähteä liikenteeseen. Tuleva houkuttaa..

Elokuussa voin huutaa sängynpohjalta ”Ota aamupalaa!”. Elokuussa voin höösätä eteisessä yökkärissä, tukka pystyssä ja tyrkätä lapsen ovesta ulos. Elokuussa voin tulla rauhassa kotiin työkeikalta, ei tarvitse olla tasan neljältä päiväkodin pihassa ja panikoida ruuhkassa jos kello neljä saattaa lopulta olla 16.15. Ah, mikä autuus.

Elokuussa molemmat lapseni ovat koulussa. Siinä on sulattelemista, mutta monella tapaa en malta odottaa! En kyllä voi ymmärtää yhtään, että vain neljä viikkoa jäljellä seuraavaan vaiheeseen.

Ps. Tänään Aapo olisi halunnut mieluummin trampalle kuin kameran eteen. Mut hänkin kyl odottaa koulun alkua (itkukuvista huolimatta), vaikka se jänskättääkin hirmusti.

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

10

2 vastausta artikkeliin “NELJÄ VIIKKOA!”

  1. Sari sanoo:

    Kyllä, kyllä ja KYLLÄ! Täällä ollaan aivan samoilla fiiliksillä, olen aikeissa tuulettaa tuntoja omassa blogissa vielä lähempänä h-hetkeä. Kun luin tekstiäsi, nousin henkisesti seisomaan tuolille hurraamaan (en fyysisesti voi kun lapset nukkuu ja en halua herättää heitä :D), on se kello neljän paniikki sellainen, että TUSKIN tulee ikävä ;) Heippa päiväkotilaiffi, terve koulumeiningit :)

  2. Sildenafil sanoo:

    Hello! Cool post, amazing!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *