Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

DSCF4962 DSCF4967 DSCF4937 DSCF4880 DSCF4886 DSCF4903 DSCF4899 DSCF4928 DSCF5007 DSCF5003 DSCF5005 DSCF4939 DSCF4878 DSCF4950 DSCF4923 DSCF4908 DSCF4894 DSCF4992

 

Viime viikolla sain tosiaan nauttia yksinäisyydestä mielinmäärin Heinolassa. Fasiliteetit olivat kunnossa, siitä kiitos kuuluu tädilleni ja sedälleni. Smoiks!

Kirjani julkaistaan syksyllä ja oli pakko rykäistä neljän päivän kirjoitussetti kalenterista. Työhuonetoverini tokaisi, että vaikka joutuisin sanomaan kuvauskeikoille ei, se on silti parempi, että nyt hoidan kirjoitusurakan pois harteilta. Tajusin samointein, että hän puhuu asiaa ja kirjoitin kalenteriin tyhjälle viikolle jättikirjaimin HEINOLA.

Kipeänä ja tuskaisena kirjoitin, mutta jukoliste kirjoitin ne! Nyt on monta tuntia haastatteluita purettu ja yritetty vangita sieltä naisten tarinat talteen. Tekstit on lähetetty editoitavaksi ihanalle ja upealle ystävälleni Laura Frimanille, joka uskalsi lähteä projektiin mukaan. Viimeiset kuvat on melkein valittu ja kirja on taitossa toisella upealla ystävälläni Katja Lustilla, jonka kanssa saan pallotella ideoita samalla työhuoneella.

Kirjoitusprojektin jälkeen ei tullut tyhjiötä, eikä voittajafiilistä koska pätkät ovat vielä pahasti kesken ja vaativat vielä paljon työtä. Tänään kuitenkin valitsimme kuvan joka tulee näkymään kirjan markkinoinnissa, kun kuva oli käsitelty ja lähetetty taittajalle vatsaan muutti se tuttu tunne; jännitys! Ihan mieletön määrä perhosia muutti minuun ja he eivät meinaa poistua.

Voisin kirjoittaa tähän vielä toisen moisen yksinolosta, yksinäisyydestä ja ajatuksista jotka pääni sisällä juoksivat kun en kirjoittanut. Jääköön se toiseen kertaan. En muuten lukenut yhtään riviä noita kuvissakin näkyviä aikakauslehtiä, Netflix täytti vapaa-ajan silloin kun en syönyt tai saunonut. Ja vaikka toisin kuvittelin, ei sitä vapaa-aikaa juuri edes jäänyt. Onneksi en lähtenyt ulkomaille kirjaa kirjoittamaan, olisi jäänyt matkakohde tuntemattomaksi..

8

Kuvankaappaus 2015-3-31 kello 19.37.37

 

FS 2015

Florence And The Machine – What Kind Of Man

You were on the other side
Like always, wondering what to do with life
I already had a sip
So I’d reasoned I was drunk enough to deal with it
You were on the other side
Like always, you could never make your mind

And with one kiss
You inspired a fire of devotion
That lasted 20 years
What kind of man loves like this

0

DSCF4486 DSCF4487 DSCF4499 DSCF4478 DSCF4511 DSCF4514 DSCF4506 DSCF4526 DSCF4550

Kuun alussa juhlittiin Leevin 9-vuotissynttäreitä kahteen otteeseen. Kaverikemut Leevi halusi pitää keilahallilla ja sekös passasi meille vanhuksille.

Kymmenen kaveria, tunti keilausta ja tunti mättöä, lahjoja ja sokerihumalaa. Aika hujahti ohitse mutta sankari oli äärimmäisen onnellinen. Hän tiesi kertoa, että hänellä oli maailman parhaat syntymäpäiväjuhlat.

11

uhana

 

Uhana Designilta tulee puoteihin myyntiin SS15 mallisto ihan juuri! Me otettiin kuvia tuotteista pari viikkoa sitten. Mun piti tehdä making of kuvista juttu, mutta enhän mä ole ehtinyt!

Jokatapauksessa! Herkkuja on tulossa plikkojen suunnittelemana, matskut on ihania ja uusia korviksiakin oli mukava setti. Olkaa valppaina ja käykää tykkäämässä Uhanan facebook-sivua niin pysytte kärryillä mitä missä ja milloin!

Vielä erityiskiitos siskolle ja ystävälleni Hannalle jotka suostuivat hyppelemään pitkän päivän erilaisissa vaatekokonaisuuksissa kamerani edessä. JA UHANAN PLIKAT! Ne nyt vaan on ehtaa kultaa. Puspus!

 

 

6

Kuvankaappaus 2015-3-26 kello 9.27.43

 

Uusin Netflixin alkuperäissarja Kimmy Schmidt käkätyttää Tina Feymäisellä tyhjäpää-huumorillaan. Kun kurkkasin trailerin tiesin heti, että tämä pitää katsoa! Mökillä pääsin aloittamaan ja nyt kun takana on muutama jakso, voinen suositella näitä hullunhöpsöjä ja sekopäisiä hahmoja elämääsi hetkeksi.

Sarjan juoni aukeaa alla olevasta trailerista, mutta pointtina on siis se, että Kimmy on ollut maan alla 15 vuotta vankina kolmen muun naisen kanssa. Kun heidät löydetään, Kimmy jää New Yorkiin asumaan ja alkaa opetella aikuisiän eloa. Melko moni asia on maailmassa muuttunut sinä aikana ja sekoilua ei ollenkaan haittaa tumma Broadway-urasta haaveileva homomies kämppiksenä, rikas kotiäiti työnantajana, hänen kettuileva tytärpuolensa eikä varsinkaan heroiinia myyvä lämminsydäminen vuokranantaja.

Melkoisia hahmoja ja hauskoja arkipäiväntilanteita. Sarjan vitsi piilee siinä, että Kimmy vertaa monia asioita viidentoistavuoden päähän ja vitsit ei aukea ellei silloin ole ollut nuori. Ihan junnuilta tässä sarjassa menee moni vitsi ohi.

 

3

 

Olen mökillä. Olen hyvin lähellä mökkihöperyyttä vaikka sen ei pitäisi tällä ”mökillä” olla mahdollista. Tätini ja setäni päästivät minut Heinolaan kakkosasunnolleen viideksi päiväksi kirjoittamaan tulevan valokuvakirjani tekstejä. Tunnen täällä lähinnä huonoa omaatuntoa siitä, että olen ehtinyt käyttää vain alakerran saunaa, keskikerroksen vessaa ja koska juon Coca cola zeroni tölkistä; käytän hävettävän vähän jääkaapin ovesta löytyvää jääpalakonetta. 

Tarkoitukseni oli tehdä kävelylenkkejä ja levätä, nukkuen pitkään ja nukkuen päiväunia. Pah. Olen tuskaillut tekstien kanssa, herännyt seitsemältä ja kironnut kenen idea tämä kirja oikein oli? Hirvittävän haastavaa, liki tuskaista ja kun päälle lisää flunssan, paketti on valmis!

Nyt testaan ensimmäistä kertaa puhelimen WordPress-aplikaatiota, jos tämä toimii, lupaan aktivoitua blogini kanssa todenteolla!  Koska voiko olla helpompaa kuin valita kuva puhelimesta ja kirjoittaa pätkä ajatuksia sen perään, ihan missä tahansa lokaatiossa?! 

Jatkan ikuisuusprojektia jonka ensimmäinen tiedote lähtee maailmalle ihan pian, tuskastuttavaa mutta melko huisia! Olen itkenyt täällä tekstien äärellä monta kertaa päivässä ja yritän kaikkeni, että kuvat ja teksti tavoittaa teidänkin tunteet ensi syksynä! Kohtukuolema on tärkeä aihe, sitä mieltä olen edelleen vaikka kuvat ovat mielestäni huonoja ja ulosantini teksteissä takkuista. Sitä kuuluisaa luomisen tuskaa. Niin paljon on kuitenkin jo nyt tullut hyvää palautetta, että kai se on uskottava tässä olevan jotain järkeä!

11

Kuvankaappaus 2015-3-20 kello 15.55.12

 

FS (favorite songs) 2015

Warpaint – I´ll Start Believing 

Warpaint heitti uuden sinkun kehiin ja täähän on ehtaa heitä. Aaiiiivammahtavaa.

You went away and still my heart was breaking,
and so I´ll try to never let it show.

1

DSCF4778 DSCF4790 DSCF4781 DSCF4799 DSCF4776

Viime viikonloppuna Oulun keikka vei myös Haaparantaan, enkä ollenkaan tajunnut etukäteen että tulen käymään kolme kertaan neljän tunnin sisään ulkomailla. Ajelimme Tornion ja Haaparannan rajalla edes takaisin ja hurraahuutelin ees taas etupenkillä ”JAAA VUHUUU OLLAAN KOTIMAASSA TAAS!!”

Oululaisilla oli hallussa nämä mestat ja kuvausten jälkeen suunnitelmassa oli käydä marketissa Ruotsin puolella hakemassa näkkileipää, ofcourse. Yhtä hämmentävä kokemus kuin Tallinnassa. Puhuakko kassalla suomea vai englantia? Hinnat ilmoitettiin kruunuina mutta maksaa sai euroilla. Rajalla kaikki oli siinä rajalla.

Rakastan ulkomaalaisia marketteja. Tee-osasto on ehdoton tsekkaamisen aihe ja muut kuivatuotteet siinä ohella öljyjä, hilloja ja myslejä myöten. Nyt aikaa oli minimaalisesti ja minulla matkassa vain pikkuinen lentolaukku. Jos olisin tiennyt vierailevani paikallisessa marketissa, olisin ottanut isomman laukun reissuun!

Jättimäiset näkkärikiekot mahtuivat juuri ja juuri lentolaukkuun, kolmannen jättipaketin kannoin käsilaukussa koneeseen. Hulluutta on niin monenlaista.

9

DSCF4855 DSCF4871 DSCF4873 DSCF4869 DSCF4863 DSCF4874

Kävin kuvaamassa erään kodin tulevaan Design Stories lehteen, enkä aavistanut kuinka ihon alle heidän asuntonsa meni.

Olen jollain asteella hyväksynyt kohtaloni; en saa pidettyä kasveja hengissä. Kaktukseni voi kuolla kuivumalla tai mätänemällä. Varmaa minun ja viherkasvini suhteessa on ainoastaan se, että kasvi kuolee ennenaikaisesti joka kerta. Luulen, että kukkien jatkuvalla tappamisella päädyin tilanteeseen jossa huomasin sanovani; en pidä viherkasveista, ne eivät kuulu sisustustyyliini. Heitin aikoinaan roskiin loputkin vielä hengissä pihisevät kukkaset ja olen tyytynyt tässä asunnossa pitämään hengissä ainoastaan kesän ajan pihakukkasia (joskin niitäkin välillä melko huonolla menestyksellä).

Löysin itseni pyörittämässä purnukoita keittiön String-hyllyllä ja miellyttävää kokoonpanoa ei löytynyt millään, ykskaks syttyi lamppu! KUKKA! KUKKAKUKKAKUKKA!!! Muistatteko vielä sen olohuoneen hyllyn joka kaunistui kirjoilla? Koin samanlaisen valaistumisen. Valitsin kukan täysin ulkonäön vuoksi, mutta kassalla kysellessäni hoito-ohjeita huokaisin helpotuksesta. Kultaköynnös saa kuivahtaa välillä, se kastellaan kerralla kunnolla ja sitten kun se näyttää nuupahtaneelta, sille kaadetaan kerralla kunnolla vettä. Minulla on nyt yksi kukka kotonani ja se saa täysin huomioni koska se on niin valtaisan sympaattinen, keväinen ja sitä katsellessa tulee hyvälle tuulelle.

Enempää kasveja en kotiini kanna, vaan kuvauskohteessa niitä oli paljon. Ne olivat kauniita ja siellä oli String-hyllyllä myös kasvi. Alitajunta ohjasi kopioimaan loistokkaan idean ja en voisi olla tyytyväisempi!

8