Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kenties klisee, mutta mikään ei voita pullan tuoksuista kotia. Pullan leipominen taas on aivan oma taiteenlaji, luomisen tuskaa täynnä.

Meillä leivotaan toisinaan korvapuusteja kummitätini ohjeella ja joka kerta teen jotain vähän toisin. Yritän löytää täydellisen kaavan. Toinen tätini leipoo myös aivan mielettömiä puusteja ja tällä kertaa yritin toistaa hänen rinkulapuustinsa (mikä ihme noiden nimi on?!), saavuttamatta sen suurempaa menestystä. Pullerot olivat epätasaisia ja levähtivät.

Kotipullan muodolla ei onneksi ole valtavasti väliä, pääasia kuitenkin on maku. Avainsanat loistavaan taikinaan ovat; jauhojen määrä (taikina pitää uskaltaa jättää löysäksi), kardemumma (tekee minun pullani!), kohotus (koskaan ei voi kohottaa liikaa), vegaanien kiusaksi: ehta voi (milloin vaan tämän väitteen voi kumota tuomalla minulle arvioitavaksi vegaanisen pullan).

Aapo rakastaa touhuta keittiössä ja tällä kertaa korvapuustit syntyivät hänen kätösissään hienosti. Syötiin vähän raakaa taikinaa ja odoteltiin uunin luukulla ekaa satsia ulos. Poltettiin sormet ja suu uunituoreisiin teoksiin, pirun hyvää! Ja se tuoksu.

____

Pullataikina

0,7 litraa maitoa
2 pss kuivahiivaa
2 kanamunaa
3 dl sokeria
1,5 tl suolaa
200 g voita
n. 14 dl jauhoja
1,5 rkl kardemummaa

Riko munien rakenne (vähän saa vatkata), lisää joukkoon sokeri, suola, kardemumma ja lämmitetty maito. Lisäile jauhoja, hiivaa, jauhoja, sulatettua voita, jauhoja, hiivaa, voita..
Kohottele taikinaa, kohottele pullia pellillä! Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia per pelti.

____

4

papu-6229 papu-6253papu-6222 papu-6210 papu-6300 papu-6223 papu-6289 papu-6239 papu-6267 papu-6195papu-6309papu-6188

 

Musta perjantai tulee Suomeen vuosi vuodelta kovempaa ja meillä on jälleen siihen sopiva sää. Perjantain lisäksi liki koko marraskuu on mennyt varsin harmaissa merkeissä, mikäli ette ole huomanneet. Lumi tuo valoa ja etenkin lapsille iloa, joten toivottavasti se palaa pian!

Omat fiilikset elämästä ovat olleet kyseenalaiset viime aikoina, mutta lasten kanssa olen tiukasti arjessa kiinni. Tänään värkättiin Leevin myyjäisiin arpajaispusseja, päätettiin mikä kakku leivotaan myyntipöytään ja suunniteltiin piparien leipomispäivää. Leevi metsästää joka päivä Pokemoneja, pyöräilee räntäsateessa innosta uhkuen ja Aapokin on oma energinen itsensä.

Black Friday on jenkkien kreisi alennusmyynti päivä kiitospäivän jälkeisenä perjantaina. Siinä hötäkässä varmasti helposti unohtuu edellisen päivän kiitollisuudet. Pidän kuitenkin amerikkalaisten Thanksgiving perinteestä. Tekisi hyvää itse kullekin keskittyä olemaan kiitollinen edes kerran vuodessa. Varmasti useat, kuten minäkin, ovat kiitollisia todella monesta asiasta läpi vuoden. Silti tekisi hyvää sanoa ne itsestäänselvyydet ääneen, kuulla toisten ja omistaa yksi päivä kaikelle hyvälle jota ympärillämme on. Tähän aikaan vuodesta, etenkin Pohjoismaissa, olisi peräti järkevää muistuttaa itseään kiitollisuuden aiheistaan.

Black Friday nyt kuitenkin on ostospäivä ja sen kunniaksi voi tilailla joulunajan kuteita! Vaatemerkki Papulta putkahti juuri markkinoille Winter Special -mallisto, josta meille kotiutui kirjaimellisesti black friday henkistä matskua! Aapolle tuli Särö-kuosista mieleen koivu ja minä mietin kuinka ihanaa on, että joulunajan vaatteiden ei tarvitse kiljua joulua. Pienet kultaiset elementit kruunaa kuteet, ihan kuten pienet kultaiset elementit kruunaavat parhaillaan kotiamme. Mustavalkoisuus taas on aina muotia ja pitkähihainen kauluspaita tulee olemaan Leevin juhlapaita tästä siihen asti kunnes hän kasvaa ulos siitä.

Kultaisin mielin kohti joulukuuta, valaistaan kultaisin kuosein ja kynttilöin, etenkin jos lumi jää uupumaan.

 

3

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.10.01

Insecure – Mielettömän ihana kolmekymppisten naisten elämistä kertova komediasarja, jonka päätähtenä on vähävaraisia koululaisia luotsaava Issa. Tätä sarjaa kannattaa katsoa monestakin syystä, mutta yksikin riittää: Issan poikaystävä on niin komea, että moikku! Ensimmäinen kausi tulee jakso kerrallaan verkkoon.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.07.56

Casual – Valerie ja hänen tyttärensä ajautuvat avioeron jälkeen asumaan Valerien veljen, Alexin luokse. Sivuosissa häärii jos jonkinmoista hahmoa ja soppia syntyy. Komediaa, todellista ja hitusen mustaa sellaista. Kaksi kautta katsottavissa.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.08.33

The Mindy Project – Mindy on gynekologina yksityisklinikalla erittäin ärsyttävän äänensä kanssa. Kimitykseen kuitenkin tottuu ja pian käkätin milloin Mindyn porvarillisille ajatukselle ja milloin Morgan-hoitajan idiotismille. Tämä klinikka on täynnä hupsuja persoonia! Mindyn viides kausi tulee jaksoittain nettiin ja täytyy kyllä sanoa, että taso pitää, mutta ensimmäiset kolme kautta varastivat sydämeni.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.07.22

Divorce – Frances ja Robert ovat keski-ikäinen pariskunta jotka ajautuvat hakemaan avioeroa. Sarah Jessica Parker ei petä! Mahtavinta on, että tehdään draama-/komediasarjoja myös vanhemmasta kastista, eikä aina kolmekymppisistä. Tämä on erittäin mielenkiintoinen, tragikoominen ja todentuntuinen sarja. Ensimmäinen kausi tupsahtelee verkkoon jakso kerrallaan.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.11.15

Better Things – Yksinhuoltaja Sam pyörittää näyttelijän ja kolmen tyttären arkea. Loistavat lapsinäyttelijät ja Pamela Adlon hoitavat homman kotiin. Tässäkin sarjassa ollaan elämän äärellä, hyvässä ja pahassa. Ensimmäinen kausi HBO Nordicissa.

 

2

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Kuten muutama postaus aikaisemmin tunnustin, nyt ei ole ihan kaikki inkkarit kanootissa. Sentään jotain sinne paattiin olen haalinut; ystäviä. Uusia ja vanhoja.

Blog House Stockholm kutsui Snapchatin pioneerit (kjähähä) luokseen Visit Swedenin välityksellä. Reissuun lähti porukka, joista jokainen oli jo entuudestaan toverini. Leikimme kotia neljän päivän ajan Vasastanilla ja poukkoilimme yhdessä sekä erikseen Tukholman katuja.

Lähdimme reissuun Viking Linen Mariellalla, jonka Plate ravintolassa nautimme viineineen yhdeksän ruokalajin menun. Ennen hytteihin valumista suuntasimme toki laivan karaokeen, josta tietenkin syntyi mahtavaa Snäppimateriaalia Vienan ja Artun astuessa lavalle. Heräsimme melko virkeinä Ruotsin päässä ja nautimme Food Gardenin aamiaisen ennen astumista takaisin maan kamaralle.

Valjastimme jengiimme, minullekin muutamalta pressimatkalta entuudestaan tutun, Visit Swedenin Joonas Hallan. Hänen kanssaan ensimmäiseksi kierreltiin liki helteisessä syyskuun Ruotsissa, Södermalmin puodit. Niin paljon olisi ollut kaikenlaista ihanaa joka toisessa kaupassa, lentokoneella paluu onneksi rajoitti hieman törsäämistä. Edelleen harmittaa kuparinen kastelukannu jonka jätin Södermannagatanin Grandpa liikkeeseen. Nytorgsgatanin ja Skånegatanin varsilta löytyy vaikka ja mitä. Suosittelen koluamaan koko Södermalmin ristiin rastiin. Mielettömät ravintolat, Fotografiska, puodit.. Ei mikään ihme, että eksyimme Söderille joka päivä.

Visiteerasimme Moderna Museetissa, josta harmikseni en löytänyt uutta julistetta seinälleni. Mutta valikoima on laaja ja sinne kannattaa etenkin hyvällä ilmalla tallata vain fiilistelemään museopuotia ja ympäristöä mikäli taidetta ei jaksa tuijottaa. Tallustimme edes takaisin keskustan ydintä, nautimme (minä nautin) monen monta kanelbullea, muutamat ihanat lounaat ja illalliset. Ostin myös aivan liian monta villapaitaa Weekdaylta sekä And The Other Storiesilta.

Porukka oli hyvä ja itse koin tutustuvani taas astetta paremmin Arttuun ja Vienaan, Minnin ja Peetan ollessa jo läheisempiä ystäviäni. Intensiiviset porukkareissut saattavat olla toisinaan raskaita, mutta meillä meininki oli hyvä ja letkeä, tuli naurettua rutkasti! Snäppimateriaalia tuli kaikilta yhteensä varmaan useamman tunnin verran ja seuraajatkin jaksoivat pysyä jengin kelkassa.

Ihania ihmisiä ei voi koskaan olla elämässä liikaa ja saan olla onnellinen, että olen kolmekymppisenä löytänyt elämääni paljon mahtavia tyyppejä joiden kanssa on samalla aaltopituudella. Visuaalisuus, avoimmuus, huumori ja sosiaalisuus yhdistää ehdottomasti tätä jengiä ja muitakin uusia tovereita joiden kanssa tunnen oloni kotoisaksi. Työt, loma ja arki tuntuu kevyemmältä hyvällä porukalla.

Syyskuun Snäpit ovat jo historiaa, mutta mikäli jengin toilailut kiinnostaa jatkossakin, mukana reissussa olivat @peetanenbest @mustarttu @vienak @minnihei ja @kaisujouppi

Kiitos Blog House Stockholm, palaamme mielellämme.

 

4

Näyttökuva 2016-11-14 kello 9.51.14

 

Tsiisus minkä teit Vain Elämää!
Myönnän, että olen katsonut kaikki kaudet, kyynelehtinyt vuolaasti liki joka jaksossa, nauttinut uusista versioista, mutta mitä nyt tapahtui! En ole koskaan siirtänyt soittolistalleni yhtäkään Vain Elämää versiota, nyt niitä on siellä USEAMPI.. Olen mykistynyt, mutta here we go..

FS 2016

Chisu – Älä Herätä Mua Unesta
Anna Puu – Joo Mä Tuun
Mikko Kuustonen – Viimeisen Kerran

Minulta on monta kertaa udeltu suoraa Spotify-listaa jota voisi seurata. En ole onnistunut listan julkaisussa, nyt taas yritin! Koittakaa etsiä käyttäjä eskape (älkää kysykö) ja sieltä soittolista muutama hetki – kaisu jouppi. Mikäli ei löydy, raportoikaa kiitos tänne! Mikäli listalle alkaa muodostumaan seuraajia, tiedän, että homma toimii ja lisäilen sinne KAIKKI täällä suosittelemani kappaleet. Melkein toivon, että lista ei edelleenkään toimi. Haha.

Klikatkaahan myös tätä SUORAA LINKKIÄ! Toimiiko?

1

Näyttökuva 2016-11-13 kello 18.26.42

 

FS 2016

Agnes Obel – Familiar

Yksi lemppariartisteistani, Agnes Obel, julkaisi muutama viikko sitten uusimman albuminsa. Sinkkulohkaisu Familiar on lämmittänyt minua jo pidempään. Kaunista ja upeaa, kuten aina.

And our love is a ghost that the others can’t see
It’s a danger
Every shade of us you fade down to keep
Them in the dark on who we are
Oh what you do to me
Gonna be the death of me

2

IMG_8247

En ole onnellinen. Enkä ole ollut sitä pitkään aikaan. Tämän asian ääneen sanominen tuntuu kerrassaan tuskaiselta, koska en ole luovuttaja. Olen tullut pisteeseen, jossa liian moni asia ei ole tarpeeksi hyvin ja olen alkanut vetäytymään kuoreeni, salassa muilta.

Lakkasin aikaa sitten puhumasta läheisilleni, koska huomasin valittavani aina. Ketään ei kiinnosta kuulla, että toisella menee huonosti, ainakaan viidettätoista kertaa putkeen. Yksinkertaisesti sanottuna; ystävien ja läheisten tuki-kapasiteetti täyttyy aika nopeasti. Kun on koko aikuisikänsä tottunut siihen, että on puoliso jolle puhua joka päivä, on ulkopuolisten vaikea tajuta, miltä tuntuu kun on ollut kolme vuotta ilman vakituista kuuntelijaa. Ilman sitä tärkeintä tukea arjessa. Olen yksin, ja ainut joka tietää miten minulla ihan oikeasti menee, on päiväkirjani.

On asioita joille ihminen ei voi mitään, on myös paljon asioita joille voi yrittää tehdä jotain, mutta hommat ei siltikään luonnistu. Syitä onnettomaan elämään on useita ja olen valitettavasti tajunnut, että aina voi mennä alaspäin. Sitä luulee olevansa pohjalla, mutta hetken kuluttua tajuaa, että on vielä syvemmällä. En ole sairas, enkä esimerkiksi koditon. Ainakaan vielä. Ihminen kuitenkin tuppaa vertaamaan siihen mitä on ollut, mitä on kokenut. Vertaa muihin ja läheisiin ihmisiin, mahdollisuuksiin joita oli ja niitä joita ei tule. Täten minut onnettomaksi tekevät asiat voivat tuntua toisesta naurettavalta, mutta ne ovatkin minun asioitani. Yritän elää omaa elämääni ja sen suhteen olen hyvin vaativa. Olen myös aina ollut pintapuolisesti pessimisti, mikä ei helpota asioita, mutta syvällä sisuksissani on mölynnyt kiihkeästi optimisti. Sen ääni vaan pienenee koko ajan. Pelkään, että lopulta se katoaa kokonaan.

Haluan jatkuvasti pyrkiä eteenpäin, edetä uralla. Työkuviot on asia johon voin vaikuttaa paljonkin, mutta kun on onneton, taitojensa myyminen ja tyrkyttäminen on vaikeaa. Onnettomana takertuu lähinnä siihen, että on painanut 6,5 vuotta samaa työtä ja siltikin joutuu tasaisin väliajoin aloittamaan alusta. Olen alalla, jolla useat kompuroi. Laskutan usein (onneksi) melko hyvin kuukaudessa, mutta kun kerron ystävilleni mitä siitä jää minulle käteen, kaikki tuijottavat minua suu auki. Alv-velvollisena pienyrittäjänä oleminen Suomessa on pelkkää paskaa! Asunto- ja autolainojen jälkeen meillä elellään usein Pyhällä Hengellä. Raha tuo onnea tiettyyn pisteeseen asti, se on fakta. Kun ei esimerkiksi pysty tekemään lasten kanssa mitään kivaa, vaikka laskuttaa useita tuhansia euroja kuussa, alkaa vituttamaan rankasti.

Tarvitsen töitä myös pysyäkseni järjissäni, mitä enemmän sen parempi! Työ tuo siis onnea, mutta sitä pitäisi olla paljon ja jatkuvalla syklillä. Tiedän mitä pitäisi tehdä: markkinoida ja metsästää asiakkaita. Tämän bloginkin kanssa on käynyt niin, että portaalista lähdön jälkeen postauksia ei synny. Toimin parhaiten paineen alla. Blogin tekeminen tuo myös onnea, mutta tämän pyörittäminen vaatisi portaalin paineen motivaatioksi! Sekä asiakkaiden metsästys, että portaaliin pääseminen ei vaan ole mitään pikkujuttuja ja onnettomalle ne tuntuvat mahdottomilta tehtäviltä. Vetäytymiseen vaikuttaa myös se, että teen töitä kotona. Eilen minua huudeltiin erääseen työtilaan, joka olisi aivan mahtava! Työyhteisö ympärillä motivoi ja samaan syssyyn saisin studiotilan. Arvatkaa onko kyseinen paikka liian kallis? Jep. Lisätään pettymys muiden joukkoon ja jatketaan nöyränä eteenpäin.

Useampaan kertaan olen täällä maininnut, että minun tie onneen on rakkaus, ja sitä taas ei voi kontrolloida mitenkään. Vaikeaa tästä tekee se, että olen suht vaativa tulevan kumppanini suhteen. En kuitenkaan liian vaativa, sopivia kandidaatteja tulee vastaan monta vuodessa, mutta niissä tapauksissa en saa vastakaikua. Koen pettymyksiä pettymysten perään. Ihastun, turhaudun ja käytän kuukauden ihmiseen josta olen varma, mutta joka ei lopulta edes suostunut kohtaamaan minua livenä. Turpaan tulemisen määrä miesten suhteen on nykyään elämässäni vakio.

Ihminen tarvitsee lämpöä ja huolenpitoa. Ainakin minä. Sisälläni on vahva tunne, että jos minulla olisi puoliso, kaikki olisi helpompaa. Se ei ole tuulesta temmattu ajatus; saisin purkaa ajatuksiani jatkuvasti, saisin läheisyyttä, kahden ihmisen tulot keventäisivät rahahuolia.. Saisin jakaa elämän, joka on yksi isoimmista asioista mitä tältä elämältä haluan. Totta kai se siis turhauttaa ja vituttaa valtavasti. Puolison puuttuminen painaa pohjalle ihmisen, joka kaipaa sitä kaikista eniten. Kyllä mä selviän, mutta mä en halua vain selvitä, haluaisin olla onnellinen. Ristiriidassa tässä touhussa onkin se, että onneton ihminen ei usko mihinkään. Sitä sulkeutuu kotiinsa, eikä kukaan kiinnosta. Hyvin harvoin deitti-aplikaatioissa eteen tulee jumalattoman upea ihminen, niihin kyllä panostaa ja ne haluaa tavata, mutta se loppukasti.. Kun usko on menetetty, tulee aika jolloin ei vain kestä uusia ihmisiä, eikä yksiäkään treffejä.

Voiko ihminen olla yksinäinen vaikka puhelimessa on monta numeroa joihin soittaa? Mitä on yksinäisyys? Jos hakeutuu ja tuntee olonsa turvalliseksi itsekseen, voiko olla yksinäinen? Voiko olla yksinäinen puolittain? Jos tuntee olonsa yksinäiseksi ilman miestä, mutta ei-yksinäiseksi ystävärintamalla. Kaiketi se on mahdollista, siltä minusta ainakin tuntuu. Onneton ihminen tosin ei ole kovin kiinnostunut ystävistäänkään. Sitä sukeltaa tv:n tai musiikin maailmaan ja peruu kaveri-treffejä milloin mistäkin syystä.

Pallottelen parhaillaan kysymystä: Onko tämä elämää jota haluan elää?

Yksi muutos jonka voisin tehdä, olisi muuttaa Helsinkiin. En usko, että olisin kokonaisvaltaisesti siellä onnellisempi, mutta kenties hetkittäin. Eksäni sanoi aikaa sitten, että jos Helsinki kutsuu, niin antaa mennä. En kuitenkaan täysin hahmota miten se olisi mahdollista, ehkä kun kuopus on tarpeeksi vanha kulkeakseen itse junalla? Niin kauan kun minusta tuntuu siltä, että muutosta olisi lapsille enemmän haittaa kuin hyötyä, pysymme täällä. Mikä toki on haastavaa itselleni, mutta se on valinta joka on tehty, kun on päätetty lisääntyä. Siinä ei ole keskustelemista. Itselleni on tärkeämpää se, että lapsien arki on niin normaalia kuin se eroperheessä voi olla ja kahdessa kaupungissa asuminen ei kuulu siihen pakettiin, ainakaan vielä.

Elämä on tässä. Pitää elää hetkessä ja tässä ja olla ajattelematta ”sitten kun..” Sorrun tuohon kun tuumailen liikuntaa tai keikoilla käymistä. Elämäni onnellisuus ei ole kuitenkaan tuosta kiinni. Kyllä mä elän hetkessä. Nyt on vaan ollut todella monta paskaa hetkeä putkeen. Tiedostan, että nyt on huono ja pitäisi keksiä mistä repiä voimia tehdä asioita uudelleen. Pitäisi myös keksiä mitä tehdä minkäkin suhteen. Olen elänyt välitilassa monen asian suhteen jo pitkään. Kenties jossain vaiheessa on tartuttava tunteisiin, analysoida enemmän ja tehdä isoja päätöksiä. Mutta tuleeko koskaan tilannetta, jolloin siihen riittäisi voimat?

Olipas ihanaa kun sain taas valittaa tänne, heti hieman kevyempi olo. Sattumasta tämä kaikki on kiinni, mikäli TET-harjoittelijani ei olisi ollut kipeänä tänään, en olisi ehtinyt puntaroida näitä asoita ollenkaan. Onhan ne tunteet toki siellä, mutta erilaiset tilanteet aktivoi ja toisinaan tunteet ottaa vallan. Mietin pitkään kehtaanko jälleen valittaa tänne, pitäisi tarttua positiivisiin asioihin ja puskea. Olla paras, tehdä itselleen hyvä elämä. Mutta onneton ihminen ei jaksa. Onnetonta ei kiinnosta. Ainakaan just nyt.

Ja kun on todellisuus paha, ihan liian masentava. Mun omaan maailmaan mä jään, kun kaikki parempaa on tääl.
-Chisu
(versio Mikael Gabrielin Älä Herätä Mua Unesta -kappaleesta)

46