Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

CAN´T TOUCH THIS

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Vuosikymmenen ajan, vaikka emme olisi puhuneet mitään, joka ilta varpaamme koskettivat peiton alla. Toisen ihmisen kosketus on tärkeä ja maaginen asia. Sen puutteeseen tottuu hämmentävän nopeasti, mutta kun kosketuksen saa, sekunnissa sitä tajuaa kaipaavansa suunnattomasti.

Ystäväni työhuoneella höpötti niitä näitä selkäni takana ja antoi samalla muutaman minuutin päähieronnan. En pystynyt keskittymään mihinkään. On toki totta, että yleisesti hieronnalla on hieman eri vaikutus kuin kädestä pitämisellä rakkaimpansa kanssa. Mutta jotenkin Annen käsittelyn jälkeen aloin pohtimaan sitä, kuinka kauan tuollaisesta kontaktista on jo aikaa. Sellaisesta poikaystävä-kontaktista. Huppelissa suoritettavat säätämiset jää tästä laskusta pois koska silloin tunteet ovat täysin erilaiset.

Ihastuin hetki sitten melko pikana mielikuvaan ihmisestä ja se meni reisille heti alkuunsa. Sen jälkeen tulin taas tyyneyden satamaan. En jaksa. Tinderin pelaaminen hyytyi olemattomiin, yksinkertaisesti se ei kiinnosta juuri nyt. Kun oikein tilannetta analysoi (no ei edes tarvitse kauheasti.. Haha) tulen tulokseen, että en ole tarpeeksi vahva ottamaan turpaani tällä hetkellä. Kun yrittää, pettyy ja nyt tuli vaan stoppi pettymyksien vastaanottamiselle. Joskun pettymyksen jälkeen tulee armoton tarve päästä uudelleen ihastushumalaan ja todistaa itselleen, että on mielenkiintoinen ja ihana jonkun mielestä. Sitä etsii ja maanisesti aloittaa keskusteluita ja jaksaa kertoa elämäntarinansa uudelleen kuudesti illassa. Toisinaan taas kun on vastaanottanut kasvoilleen märän rätin, sen ottaa käteensä tyynen rauhallisena, kävelee roskikselle, heittää sen sinne ja ottaa naamalleen vienon hymyn: I´m done.

Kutsun tätä luovutus -ilmeeksi. Mitta täynnä, kiitos ja hei. Kutsun sitä hetkeksi jolloin vitutus menee niin yli, että alkaa nauramaan. Sitä ennen on kuukausien kuluessa itkenyt vuolaasti pettymysten jälkeen ”Miksi mulle aina käy näääääiiinnnn?!” Ja noussut raivon avulla uudelleen pystyyn. Sitten yks kaks toteaa ”Haha, tottakai mulle käy näin! Tämähän on jo klassikko.”

Mielestäni on hiuksen hieno ero olla tyytyväinen elämäänsä kuin tyytyä kohtaloonsa. Olen ehdottomasti tyytymisen puolella, vielä. Olen yrittänyt nyt mielestäni tarpeeksi. Tyydyn tähän tilanteeseen for now. Voimani ei riitä muuhun, kiinnostukseni ei riitä muuhun. Suosittelen siis kaikkia pysymään kaukana ruumiinosiensa kanssa minusta, en juuri nyt halua muistutusta siitä mitä minulla ei jatkuvasti ole. Poikkeuksena toki viriilit 22-vuotiaat, jollaisen vierestä eilenkin heräsin (niitähän ei laskettu..) Haha, ai hyvänen aika. YOLO!

22
19.10.2015
FS 2015
19.10.2015
SISUSTUKSELLINEN JÄMÄHDYS

Kommentit

  • ”Toisen ihmisen kosketus on tärkeä ja maaginen asia. Sen puutteeseen tottuu hämmentävän nopeasti, mutta kun kosketuksen saa, sekunnissa sitä tajuaa kaipaavansa suunnattomasti.”

    Pelkän sydämen napsauttaminen ei riitä, haluan vielä erikseen kommentoidakin, miten ihanasti tiivistit. Yksinolo on ihan ok, mutta välillä sitä vaan tarvitsee olla jonkun lähellä. Ihan vaan olla.

    19.10.2015
  • i FEEL you 100000%

    20.10.2015
  • Samat filikset mulla. I’m so done! Ja toisaalta siinä on jotain vapauttavaa, kun ei tarvitse/jaksa yrittää, voi keskittyä itseensä ja muihin juttuihin….(niitäkin on…)

    Mä käyn tätä nykyä 2 krt /kk hierojalla….siinäpä mulle miehen kosketusta. Toisen ihmisen kosketus on se juttu, JOTA NIIN kaipaan …..en edes välttis sitä muuta….vaan sitä että toinen on lähellä, koskettaa, ottaa kädestä, ottaa kainaloon.

    25.10.2015

Kommentoi!

Your email address will not be published. Required fields are marked *