Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

_MG_7418 _MG_7354 _MG_7379 _MG_7435 _MG_7406 _MG_7391 _MG_7395 _MG_7399

Tämän kevään popot pojille löytyi tänä vuonna ihanan iisisti ja me ei malteta odottaa, että päästään tallaamaan uusilla tennareilla pitkin maita ja mantuja.

Yhden kahdeksanvuotiaan pitää vaan vielä opetella tekemään rusetti. Jep, hän ei vielä osaa tehdä rusettia. Se johtuu siitä, että traumatisoiduin kun yritin opettaa rusettia viisivuotiaalle ja vuoden päästä kuusivuotiaalle esikoiselleni. Siitä ei tullut yhtään mitään joten päätin ostaa tarralenkkareita iäti. Jalan koko vaan alkaa olla semmonen, että tarralenkkareita ei tohdi löytyä joten nyt vaan päätin, että on aika oppia tekemään rusetti. Siskoni neuvoi Leeviä ja tajusin, että ikää on jätkälle tullut sen verran jotta rusetinteko opitaan hetkessä. Avot.

Nyt on naikkia ja addua tasapainossa tässä taloudessa. Mamma aikoo itse hankkia tietenkin jokavuotisen vanssit. Tennarikelejä odotellen!

0

DSCF3662 DSCF3667

DSCF3670

DSCF3669

 

Tuo hylly on ollut riesana alusta asti. Siinä on veemäinen muisto koska mies joka murskasi maailmani (ei, en ole ollenkaan ylidramaattinen, hehe) on tehnyt hyllylevyt minulle. Katsoessani tuota kapistusta en useinkaan mieti kyseistä ihmistä vaan sitä, että joku tuossa ei toimi. Olen pyöritellyt useita vaaseja ja yrittänyt matkoilta etsiä siihen sopivia kippoja ja kehyksiä, mutta se ei vaan ole ollut kaunis kokonaisuutena.

Sitten mä keksin mikä siinä mätti! Miesmuiston lisäksi hylly oli aivan liian ilmava. Latasin keskihyllylle kirjoja, kaivoin Leevin linnun kaapista ja nyt se on paljon parempi. Saatan täyttää siitä vähitellen toisenkin hyllyn! Raikkautta saa olla, ilmavuutta saa olla, mutta hylly kaipasi annoksen kodikkuutta ja täytettä. Nyt kun katson sitä, en ajattele (tekisi mieli kirjoittaa ”sitä mulkkua”) kyseistä miestä vaan naurahdan sille kuinka pienestä oli kiinni, että sisustussisimpäni (patentoin tuon sanan) on tyytyväinen.

Tosin, edelleenkin ylä- ja alahyllyt etsivät omia kokonaisuuksiaan.. Hiljaa hyvä tulee, sanoi sydämensä särkenyt sisustushullu.

0

_MG_1954 _MG_1915 _MG_1935 _MG_1942 _MG_1959 _MG_1963 _MG_1949

En harrasta uuden vuoden lupauksia. Koen valtavaa painetta tulevasta vuodesta ihan ilman lupauksiakin ja en lupaa itselleni mitään. Se on aivan turhaa. Jos lupaan olla syömättä karkkia, syön sitä heti samana päivänä ihan vaan siksi, että minä en minua määrää. Olen tainut avautua luokattoman huonosta itsekuristani täällä aiemminkin..

Muutoksen täytyy lähteä selkärangasta ja muutoksen täytyy olla armelias. Sen verran itseäni tunnen, että ehdottomat säännöt on tehty rikottaviksi. Mitä enemmän annan valtaa lipsua, sitä todennäköisemmin homma toimii.

Juon vettä hävettävän vähän. Siis naurettavan vähän, siis en liki ollenkaan. Olen aina vihannut vettä ja aktiviisesti juon sitä silloin kun on kuuma. Kyllä minullekkin tulee vastaan se piste jolloin vain vesi saa tukalan olon pois ja kroppa kertoo selkeästi, että tämä jano ei limua juomalla lähde. Kun ei liiku, sitä vaan melko harvoin törmää lähinnä kuumasta ilmastosta johtuvaan janoon täällä Suomessa.

Nyt kuitenkin uuden vuoden tienoilla minua alkoi ahistaa tämä veden juomattomuus. Päätäni on särkenyt ja vaikka tiedän, että pääkipu johtuu suurimmaksi osaksi niskojeni huonosta jamasta, niin jotenkin päädyin hoitamaan ongelmia vedellä. Vesi vanhin voitehista ja sitä rataa.. Tulin yksinkertaisesti pisteeseen jolloin tajusin, että elimistöni kuivuu ja haperoituu Coca Cola Zeron vaikutuksesta.

Törmäsin vedenjuonti aplikaatioon, latasin sen ja etsin netistä juomapulloa joka kulkisi töissä mukanani. Daily Water piippaa ajastamani aikataulun mukaisesti ja olen imuttanut tänä vuonna vettä enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Totesin neljän päivän jälkeen, että 2 litraa päivässä oli naurettava aloitus. Pissaan koko ajan, melkein taukoamatta ja mahani on turvonnut pallo. Kahdeksan lasin sijaan, olisi kannattanut aloittaa neljällä 2,5dl mukilla, mutta koska minulla on lupa lipsua, neljä lasia saattaa hyvinkin jäädä päivän saldoksi.

Lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että jos edes kolmena päivänä viikossa juon kaksi litraa vettä, se on hitokseen enemmän kuin viime vuonna. Saatoin ihan aikuisten oikeasti juoda välillä viikon aikana vettä vain suihkussa, kun sitä sinne ohi mennen valui. Päätin myös startata rehellisesti raa’alla vedellä, en lisää limeä/sitruunaa/kurkkua/kuplia koska sitten se maistuu pahemmalle tienpäällä ollessa. Ei sitä voi auton ratissa alkaa kurkkua leikkaamaan, yritän tottua veteen joka on mielestäni edelleen pahaa. Se ei maistu millekkään ja ruokajuomana se on kamalinta ikinä.

Jos juon Daily Water aplikaation tahtiin, olen niin täynnä vedestä, että limulle ei jää tilaa. En tosiaan ole ehdoton ja jos limua tekee mieli, juon ja vuorostaan vesilasi jää väliin. Pissaan koko ajan, joten konttorilla tulee todella paljon hyötyaskelia kun ravaan yläkerran vessaan puolen tunnin välein. Sain juuri kuulla, että jossain vaiheessa kroppa alkaa käyttää vettä ja pissahätä laantuu. Epäilen, rakkoni on minikokoa. Virtsan vaalentumisen ja limuhimon vähentymisen lisäksi en ole havainnut mitään merkittäviä muutoksia. Joskos se kuitenkin tekee tuolla elimistölle salaa gutaa..

Haaveilen päivästä jolloin hamuan vettä heti herättyäni ja pitkin päivää, ihan ilman aplikaatiota. Tajuan ettei sitä päivää välttämättä koskaan tule, mutta näin tammikuun puolessa välissä olen vielä motivoitunut ja se on paljon!

Kun googletin ”water bottle” löysin MASTERMARK puodin joka pääasiassa myy liike- ja yrityslahjoja mutta on viime syksynä avannut nettikaupan kuluttajille, sieltä löytyy myös tämä Eva Solon pullo johon iskin heti silmäni ja joka oli loppu liki joka paikasta, vaan ei Mastermarkista!

0

_MG_0450 _MG_0462 _MG_0454

Taikin myyjäisistä alakertani sai seinälleen grafiikkaa. Pauliina Nykänen oli taituroinut julisteita myyntiin ja minä onnistuin nappaamaan viimeisen kappaleen juuri siitä oikeasta väristä.

Rrrakastan taidetta, kun vaan vastaan kävelee juuri oikeilla väreillä, juuri oikeanlainen työ vastaan. Tämä juliste on vallattoman ihana. Siitä tulee hyvälle ja haikealle tuulelle koska siitä tulloo muistoja mieleen kesästä ja etenkin teini-iän uimahetkistä.

Grafiikkatyöt ovat sydäntäni lähellä. Haluaisin ostaa niitä enemmän, en vain oikein tiedä mistä niitä etsisi.. Tiedättekö te?

0

_MG_0393 _MG_0387 _MG_0381 _MG_0367

Nappulat taitaa olla kolmatta vuotta nyt myynnissä koska mielestäni kolmatta syksyä kävin niitä hypistelemässä ja lopulta tajusin, että on aika kotiuttaa moiset kapistukset.

Iittala on suosikkipuotejani, Järvenpään Outlet mekkani ja sieltä noukitutin marraskuun lopussa itselleni äidin kautta nimpparilahjaksi yhden pitkän ja yhden lyhyen. Tallinnan reissulta Virukeskuksen Kaubamajasta löyty yksi lyhyt alennuksesta.

Nyt ne ovat nököttäneet keittiönpöydällä valkoisia kynttilöitä sulattaen. Ajattomaan kastiin he kulkeutuvat joten en näe, että näihin ihan heti kyllästyy. Mielenkiinnolla odotan tuoko Nappula seuraavaksi kausivärin joka osuu minun makuuni, varmaankin. Niinhän siinä aina käy, mutta musta on musta no matter what ja mustaan ei kyllästy koskaan.

 

0