Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Over The Limit.

Dokumenttiprojektin nimi on kuvaava. Se kertoo Margarita Mamun matkasta kohti Rion olympialaisia. Rita on venäläinen rytminen voimistelija, kärkikastia. Siitä hän maksaa kovan hinnan.

Kysymys kuuluukin, tuleeko ihmisestä olympiavoittaja hellin ottein? Ja jos olympiakultaan vaaditaan törkeää itsetunnon romuttamista, uhkailua, jatkuvaa sättimistä, puhumattakaan elämisestä koko ajan kipurajoilla, onko se todella sen arvoista? Onko huippu-urheilun maailmassa jotain pahasti pielessä?

Dokumentti avartaa sitä miten Ritaa valmennetaan. Mikäli Rita onnistuu, häntä kehutaan ja rakastetaan. Hän on ihanan laiha ja kaunis. Mikäli Rita mokaa pienenkin jutun, hän on läski, typerä lehmä joka ei tajua parastaan. Hänet uhataan heittää pellolle ja sanotaan vielä, että syljetään perään.

Häntä manipuloidaan milloin olemaan Venäjän edustaja, milloin esiintymään oman itsensä vuoksi. Lauseet kuten ”Ei ole olemassa tervettä huippu-urheilijaa” särähtävät korvaan. Varmasti totta, kipujen kanssa on elettävä. Mutta jälleen kysyn, onko jokin pahasti pielessä urheilun maailmassa?

Mielenkiintoista olisi jutella urheilijoiden kanssa uran jälkeen. Mitä tuollainen elämä tekee sielulle ja mielelle, kun on koko lapsuutensa ja nuoruutensa saanut kuulla olevansa huono. Vaikka on maailman paras.

Dokumentin vire on raskas ja huomasin katsovani sitä kulmat kurtussa. Tajusin sen johtuvan siitä, että Rita oli siinä suurimman osan ajasta hyvin surullisen näköinen.

Rita lopetti uransa kisojen jälkeen. Pieni Googlettelu kertoi, että rakkaus on pysynyt ja Rita on mennyt naimisiin urheilija-miehensä kanssa. Se tuntuikin olevan ainoa ilon lähde dokumentissa. Urheilussa itsessään pitäisi olla iloa. Ilman kipuja, jumalatonta treenaamista ja loputonta tahtoa, ei tulla voittajiksi. Mutta ilon pitäisi kyllä säilyä. Ja toivottavasti jokaisella on mahdollisuus itse päättää, haluaako huippu-urheilijaksi.

Suosittelen katsomaan tämän Areenasta: https://areena.yle.fi/1-4220962

 

8

Mielenmetsästäjät ovat 1970-luvun FBI agentteja. Rauhallisesti etenevä sarja koukuttaa heti. Agentit anovat lupaa tutkia sarjamurhaajia. Mikä saa ihmisen tappamaan useasti, suunnittelemaan murhia. Millainen lapsuus, millainen nuoruus. Miten ensimmäinen murha tapahtui..

Vasta 1970-luvulla havahduttiin, että ihminen ei välttämättä tapa montaa kertaa samalla tavalla, sattumalta. Alettiin kysymään miksi? Minkä takia ihminen toimii niin kuin toimii. Mitä traumoja on taustalla? Sarja perustuu faktoihin ja aiheesta kirjoitettuun kirjaan. Mindhunterit kiertävät haastattelemassa sarjamurhaajia ja eksyvät samalla ratkaisemaan pikkukaupunkien murhatutkimuksia. Sarjassa tutustutaan myös päähenkilöiden elämään työn ulkopuolella.

Päähenkilöt ovat ihania ja heidän välinen kemia miellyttävää. Tässä ei mennä perinteisellä pomo-oppilas asetelmalla. Enemmän kokenut arvostaa nuoremman kokemusta ja he jakavat toisilleen henkilökohtaisiakin asioita.

Klikkaa päälle ja nauti seitkytluvusta ja hurjista murhatarinoista!

2

Olin kyllä tietoinen Malalasta, mutta tiesin hävettävän vähän. Tiesin, että Malala on rohkea nuori, joka puhuu naisten oikeuksien puolesta. Siinäpä se sitten olikin.

Tiedätkö sinä kaiken? Jos et, kurkkaa Malalasta kertova dokumentti Netflixistä. Sana rohkea on understatement. Suuri sellainen. Malala on kokenut talibanien raa´an julmuuden. Tosin luoti päähän poisti viimeisenkin pelon ja vahvisti Malalan sanaa.

Malala on isänsä lailla mieletön puhuja. Hän on sanonut lukemattomia mieleenpainuvia lauseita ja toivon syvästi, että Malala saa elää ja nähdä jonain päivänä paremman maailman.

When the whole world is silent, even one voice becomes powerful. – Malala Yousafzai

3

Edelleen törmään ihmisiin, jotka eivät ole tietoisia Netflixistä löytyvästä The Crown tv-sarjasta. Käsken heitä korjaamaan virheen välittömästi.

The Crownin toinen tuotantokausi julkaistiin joulukuun alussa ja olen viittä vaille katsonut koko kauden. Tämä sarja on mieletön. Kerroin teille jo ensimmäisen kauden aikana, että sarjan katsominen on suht hidasta, joka välissä on keskeytettävä jakso ja luettava Wikipediaa. Tässä sarjassa casting on tehty uskomattoman upeasti. Tähän tulee vieläpä lisäarvostus heti kun googletat kuninkaallisten sijaan näyttelijät roolien takana. Ei heitä meinaa tunnistaa!

Kakkoskaudella olen hämmästellyt päätähden Claire Foyn lahjoja. Hänen roolisuoritus on kerrassaan jumalallinen. Ensimmäisestä kaudesta hän nappasikin Golden Globen. Tähän loistosuoritukset eivät toki jää. Prinsessa Margaret, Prinssi Philip, Kuningataräiti.. Suorituksien mielettömyyttä lisää toki kuvaus, ohjaus ja tila joka näyttelijöille annetaan.

Upeiden roolisuoritusten jälkeen jäljelle jää historia. Mutkikas ja mielenkiintoinen. Sitä tuumailee mikä on fiktiota, mikä faktaa ja taas Wikipedia laulaa! Sitä miettii onko esimerkiksi prinssi Harry katsonut sarjaa isoäitinsä Kuningatar Elisabethin kanssa.

Historian jälkeen jäljelle jää puvustus. Jumalallinen.

Kun koko paketti on kasassa, pohtii kuinka paljon työtä tällaisen sarjan tekeminen teettää. Tuntuu melkeinpä laittomalta katsella sitä suoratoistopalvelusta, liki ilmaiseksi.

The Crown saa minulta 6/5 ja vahvan suosituksen joulupyhien sarjaksi. Ei ole parempaa kuin brittiläinen historia, upeasti toteutettuna. Jos tämä on hallussa, mutta jostain syystä Downton Abbey katsomatta, korjaa virhe välittömästi.

 

7

Jokin aika sitten HBO:n sarjasta Better Things tuli toinen kausi. Olen täällä jo aiemmin hehkuttanut sarjaa, mutta toinen kausi saattoi jopa olla parempi.

Reteä yksinhuoltajaäiti, kolme tytärtä ja toisella kaudella myös laajalti sivuosia. Pidän heidä kodista, taiteesta, tyylistä ja jokainen on tytär on niin kaunis, että sydämestä ottaa. Rajat ja rakkaus ovat tässä sarjassa aitoja. Teini-ikää käsitellään aidosti.

Sam (äiti) on idolini. Se mistä kaikesta hän selviää, yksin. Se miten hänen ystävänsä tukevat ja tyttäret pitävät heitä sijaisvanhempina kun biologinen isä taas tekee oharit.

Monet kyyneleet tuli taas valutettua ja toivon, että heidän tarina jatkuu vielä!

TallennaTallenna

5

Katsoin eilen kaksi dokumenttia, kahdesta vahvasta naisesta. Tämä tuntuu olevan tämän viikon teema, koska olen katsonut näiden lisäksi myös kaksiosaisen dokumentin Dianasta (Netflix) ja lyhyen dokkarin Saara Aallosta (Areena).

Näiden tarinoiden jälkeen jäin miettimään kunnianhimoa ja työtä. Elämän arvot ovat olleet ajatuksissani muutenkin. Kohtasin kirjailija Sinikka Nopolan alkuviikosta ja hänen kanssaan taas tuumailimme työtä siitä näkökulmasta, että sitä voi tehdä liikaa ja kenties ei kannata priorisoida uraa liikaa.

Kohtaamisia ja tuumailuja. Voiko kaiken saada?

Joan Didion on amerikkalainen kirjailija, jonka Amerikan presidenttikin on palkinnut.  Wendy Whelan on amerikkalainen ballerina, joka teki 30 vuoden uran New York Ballet Companyssa. Didion menetti lopulta elämänsä rakkaimmat, Whelan kipuilee rakkaimmastaan, eli työstään luopumisesta.

Minulla on sisäinen tarve tehdä enemmän, saada enemmän aikaan. Minulla on tarve ravisuttaa, puhuttaa. Toisaalta mietin, mitä väliä? Miksi en vain völjy läpi vuosien tekemättä mitään merkittävää. Mistä tarve olla merkittävä tulee? Diana kirjoitti elämänkerrassaan, että tiesi jo lapsena hänellä olevan erilainen polku edessään. Hän ei tiennyt mihin oli menossa, mutta hän tiesi että hänen reittinsä ei ole se kaikista tavallisin. Minä taas pelkään, että en elä tarpeeksi. Koen usein ahdistusta siitä, että lopulta kadun tekemättömyyttä. Haluan saavuttaa ja edetä. Samaan aikaan teen itseni kanssa töitä, että uskoisin pelkän olemisen olevan ok. Mieli ja ruumis tarvitsee lepoa.

Didion ja Whelan inspiroivat ja dokumentit herättävät ajatuksia. Rakastan vaikuttavia naisia ja molemmat rouvat ovat tehneet paljon omalle alalleen. En tiennyt kummastakaan naisesta mitään ennen eilistä. Nyt molemmat jäivät mieleeni pysyvästi. Tätä televisio on parhaimmillaan.

Joan Didion – The Center Will Not Hold (Netflix)
Restless Creature – Wendy Whelan (Netflix)

 

3

Netflix julkaisi dokumentin Lady Gagasta ja mainosti sitä etusivullaan. Halusin nähdä sen välittömästi, vaikka en ole koskaan kuunnellut Gagan musiikkia. Paitsi toki humalassa.

Pitkään Gagan musiikki oli baareissa soitettavaa tanssimusaa. Musiikki vaati oman ympäristönsä, mutta mainoksessa näytetty maailma kiinnosti heti. Tuli tunne, että tämän kautta pääsen Gagan ihon alle.

Ja niinhän siinä päästiinkin. Gagan musiikki on nykyään jotain muuta kuin pelkästään baarissa kuunneltavaa tanssimusaa. Gaga itsessään on toki jo vuosia ollut feministi ja monimuotoisuuden asialla, mutta dokumentin kautta tähänkin maailmaan pääsi vielä paremmin kiinni. Se, että Gaga osaa oikeasti laulaa oli minulla jo tiedossa, mutta rakastuin syvästi naiseen joka soitti pianoa ja kitaraa valtaisalla taidolla. Gaga on taiteilija.

Dokumentti herätti paljon keskustelunaiheita, julkisuudessa elämisestä, Gagan aatteista, Gagan kivuista, Gagan yksinäisyydestä, Gagan upeasta urasta ja siitä mistä hän on joutunut luopumaan päästäkseen siihen pisteeseen.

Dokumentin kautta arvostukseni nousi, haluan kuunnella Joanne levyn (joka on nimetty Gagan 19-vuotiaana kuolleen tädin mukaan) ja imeä itseeni vähän Gagamaista munaa.

NETFLIX – FIVE FOOT TWO

1

Näyttökuva 2017-01-16 kello 17.11.00

Google Translate kääntää Skam:n Häpeäksi. Häpeää tunsinkin hieman eilen illalla, kun olin kuluttanut kokonaisen päivän norjalaisen teinisarjan parissa. Puhun parhaillaan sujuvaa norjaa kissalleni ja olen kääntänyt lukemattomia sarjan tekstiviestejä norjasta suomeksi (niistä kun suurinta osaa ei ole tajuttu suomentaa).  Skam on vienyt mukanaan monia yli kolmekymppisiä ja niin vei minutkin. Eilinen tuntuu lähinnä unelta jossa palasin lukioikään ja valtaviin ihastuspyörteisiin.

Yle Areena toi Skamin suomalaisille nähtäväksi ja perjantaina sitä löytyy Areenasta kolme tuotantokautta. Skam kuvaa pirun aidosti nykynuorison elämää ja vaikka omasta lukioiästä on reippaasti yli vuosikymmen, samaistumispintaa löytyy edelleen.

Skam on ovelasti jakanut tuotantokaudet keskittymällä yhteen päähenkilöön. Eva ja Jonas aloittavat sarjan ja seuraavalla kaudella keskitytään Nooran elämään. Sarjaa pohjaa kuitenkin tyttöviisikko ja heidän elämänsä.

Näyttökuva 2017-01-16 kello 17.13.04

Jatkoakin tosiaan on luvassa ja perjantai-ilta menee varmasti kolmannen kauden parissa, Isakin stooria seuraten. Ei siitä kuitenkaan sen enempää, etten vahingossa tee juonipaljastuksia!

Norjalaiset herkuttelevat tyylikkäillä päähenkilöillä, mutta jengi vaikuttaa aidolta ja viisikosta jokainen on lempparini. Kaikilla on omat helposti samaistuttavat heikkoudet ja vahvuudet. Sarjan hervottomin hahmo on koululääkäri, jonka luo toivottavasti joku menee kolmannellakin kaudella. Järjen ääntä ja välillä rivouksiakin huutelee muslimi Sana ja Vilde nostelee jengin hömppäkorttia.

Sarja on täynnä draamaa ja hurjan hotkimisen jälkeen jäin jopa hieman pöllämystyneenä tuijottamaan tyhjyyteen. Mietin, onko teinielämä oikeasti ihan noin draamaisaa. Mutta kyllä se joillain on ja tässä on keskitytty heihin, sivuhenkilöt tuntuvat elävän suht tasapainoista elämää.

Näyttökuva 2017-01-16 kello 17.12.45

 

Teinisarjoissa kuitenkin parasta ovat rakkaustarinat. Se, kun jokainen uusi rakkaus tuntuu viimeiseltä. Ensimmäinen suuri rakkaus on niin suurta, että se tuntuu omassa kropassa ruudun läpi. Vie mennessään haikeuden ja onnellisuuden satamaan.

William nousee (tietenkin) kovan kuoren ja herkän sisustan vuoksi suosikikseni ja eilen pyyhin kyyneleitäni peiton reunaan, kunpa joku vielä joskus rakastaisi minua noin paljon ja noin kauniisti.

Ah, Skam, minkä teit! Toit muistoja mieleen, toit vahvan ja väkevän rakkauden mieleen. Ollappa söpö teini-ikäinen, sopivasti naiivi ja elämä edessä. Tekisi mieli katsoa heti kakkoskausi uudelleen.

 

30

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.10.01

Insecure – Mielettömän ihana kolmekymppisten naisten elämistä kertova komediasarja, jonka päätähtenä on vähävaraisia koululaisia luotsaava Issa. Tätä sarjaa kannattaa katsoa monestakin syystä, mutta yksikin riittää: Issan poikaystävä on niin komea, että moikku! Ensimmäinen kausi tulee jakso kerrallaan verkkoon.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.07.56

Casual – Valerie ja hänen tyttärensä ajautuvat avioeron jälkeen asumaan Valerien veljen, Alexin luokse. Sivuosissa häärii jos jonkinmoista hahmoa ja soppia syntyy. Komediaa, todellista ja hitusen mustaa sellaista. Kaksi kautta katsottavissa.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.08.33

The Mindy Project – Mindy on gynekologina yksityisklinikalla erittäin ärsyttävän äänensä kanssa. Kimitykseen kuitenkin tottuu ja pian käkätin milloin Mindyn porvarillisille ajatukselle ja milloin Morgan-hoitajan idiotismille. Tämä klinikka on täynnä hupsuja persoonia! Mindyn viides kausi tulee jaksoittain nettiin ja täytyy kyllä sanoa, että taso pitää, mutta ensimmäiset kolme kautta varastivat sydämeni.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.07.22

Divorce – Frances ja Robert ovat keski-ikäinen pariskunta jotka ajautuvat hakemaan avioeroa. Sarah Jessica Parker ei petä! Mahtavinta on, että tehdään draama-/komediasarjoja myös vanhemmasta kastista, eikä aina kolmekymppisistä. Tämä on erittäin mielenkiintoinen, tragikoominen ja todentuntuinen sarja. Ensimmäinen kausi tupsahtelee verkkoon jakso kerrallaan.

Näyttökuva 2016-11-24 kello 13.11.15

Better Things – Yksinhuoltaja Sam pyörittää näyttelijän ja kolmen tyttären arkea. Loistavat lapsinäyttelijät ja Pamela Adlon hoitavat homman kotiin. Tässäkin sarjassa ollaan elämän äärellä, hyvässä ja pahassa. Ensimmäinen kausi HBO Nordicissa.

 

2