Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

RUTIINIT – pura rutiinit atomeiksi

Tapojeni orja. Rutiinien runkkaaja.

Meillä on niin paljon automatisoituneita rutiineja, että kun niiden äärelle pysähtyy ja niitä purkaa osiin, saattaa hävettää. Osa rutiineista on toki hyviä ja kaikin puolin palvelevia, kuten hampaiden pesu tai turvavyön käyttö. Mutta meihin on muodostunut paljon tapoja, joista voisimme päästä eroon.

Kun tartuin James Clearin kirjaan Pura rutiinit atomeiksi, ajattelin nimenomaan räjäyttää kaikki tyhmät rutiinit elämästäni. Hävittää kertakaikkiaan rutiinit ja elellä villisti ja vapaana. Alkumetreillä minulle kuitenkin selvisi, että James ei todellakaan anna meidän villiintyä, hän haluaa luoda uusia rutiineja jotka ohjaavat meitä haluaviamme asioita kohti.

”Tämän kirjan avulla voit tehdä hyvien rutiinien noudattamisesta ällistyttävän helppoa ja huonojen ylläpitämisestä mahdotonta.” 

Pohdimme taannoin kollegan kanssa, kuinka tv-sarjan katsomisesta tulee aina huono omatunto, kirjan lukemisesta ei koskaan. Niin kauan kuin suoratoistopalveluita on ollut olemassa, olen puhunut siitä kuinka pitäisi katsoa vähemmän televisiota. Olen aina katsonut paljon draamasarjoja ja jossain kohti tosi-tv:täkin, mutta suoratoistot tekivät tehtävänsä. Kun ei enää joudu painaa edes nappia seuraavaa jaksoa varten, helppous on muuttunut minun näkövinkkelistäni huonoksi. En tiedä mitään häpeällisempää kuin Netflixin kysymys ”Katsotko vielä?”

Televisio on ollut lapsuudesta asti rentoutumisen keino. Se on opittu tapa ja nyt opetan esimerkilläni sitä lapsilleni. Kuten yleensä, saatan pohtia asiaa vuosia ja sitten jossain vaiheessa mitta tulee täyteen. Tämän kirjan aikana aloin ihan toden teolla tarkastella tätä rentoutumisrutiiniani kriittisillä silmälaseilla.

Vaikka määrällisesti katsoisin ”vain” yhden 30 minuutin jakson lempisarjaani illassa, rutiinista on tullut pelottavan jykevä. Huomasin, että kotityöt, lasten läksyt, koiran ulkoilutus ja kauttaaltaan muu elämä oli tämän hetken tiellä. Kun kaivelin syvemmälle, löysin jotain vielä kamalampaa. Minussa on asunut vuosikausia asenne, jonka vuoksi vihaan harrastuksia ja kavereiden kohtaamisia arki-iltoina. Jep.. Jotta ne eivät vie aikaa minun rentoutumishetkeltäni. Mikäli minulla ei jää aikaa toljottaa telkkaria yhden tai viiden jakson verran, päivä on pilalla. Minua kuvotti.

Ja kuvottaa edelleen, mutta kuin taikaiskusta olen muuttanut jo asennettani ja jopa ehtinyt mennä ääripäähän. Tämän viikonlopun aikana olen katsonut televisiosta yhden kotimaisen elokuvan ja lukenut 500 sivua kirjoja.

Kirjaa lukiessani kävin myös keskustelun Kain kanssa aiheesta Mitä jos vaan tykkää telkkarin katsomisesta ja se on elämän suola?

Hyvinkin mahdollista, että nautinto on vahva ja nollaus tarpeellinen. Kenties et keksi muuta nollaustapaa tai et halua nollata, kuin telkkaria katsomalla. Kuitenkin kun kuvittelen itseni siellä kuuluisalla kuolinvuoteella, en ole ollenkaan sinut sen asian suhteen, että arki-iltojeni riemu ja rentoutumiseni ydin olisi ollut pelkästään televisio. Olen edelleen sitä mieltä, että sarjat voivat sivistää ja tunteita herättävät elävöittää sielunmaisemaa – mutta ne voivat myös turruttaa ja niiden parissa voi kadottaa päiviä.

Clearin kirjassa tehdään huonoista rutiineista näkymättömiä, vastenmielisiä, vaikeita toteuttaa ja epätyydyttäviä. Hyvistä rutiineista tehdään ilmeisiä, houkuttelevia, helppoja ja tyydyttäviä. Kuulostaa simppeliltä ja sitähän se onkin. Minun missioni ei ole pysyä tämän viikonlopun ääripäässä, missioni on uskaltaa löytää turvasatama toisaalta. Useammasta lähteestä, joista tv voi olla yksi.

Clearin kirjan lisäksi kuuntelin rinnalla Saku Tuomisen Juu ei – pieni kirja priorisoinnista (aivan loistava muuten!) ja näiden yhdistäminen olikin loistava sattuma. Ymmärsin jotain kiitollisuudesta ja sen kautta pääsin soveltamaan asioita rentoutumisen lähtökohdista. Yksinkertaisesti päätin esimerkiksi, että ruoanlaitto ja astianpesukoneen täyttäminen eivät ole ärsyttäviä askareita, vaan miellyttäviä ja olen erittäin onnekas, että voin ylipäänsä tehdä näitä asioita. Näin ollen voin nollata myös siivotessani.

James Clearin ajatuksena on todella murtaa vanhat pinttyneet tavat ja mennä uusia kohti. Itse näen taikaa mikromuutoksissa ja niistä myös James lähtee liikkeelle – pieniä askelia ja helppoja rutiineja. Jo asioiden ajattelu liikuttaa tapojen orjaa ja muutoksen kynnyksellä sekin riittää.

James Clear – Pura rutiinit atomeiksi (Tuuma, 2020)

2
5.3.2020
LEHTIKUUSI – ulkoverhoilu
Me pidämme valtavasti puun tuomasta elävyydestä. En laita vastaan myöskään sille faktalle, että tämä...
15.3.2020
VUOSI ELÄMÄSTÄNI 3 – tässä ja nyt
Elämä tuntuu nyt juuri oudolta. Yhtä aikaa vaaralliselta ja tavalliselta.

Kommentoi!

Your email address will not be published. Required fields are marked *